Virren tarina
296 Sinuhun, Jeesus, ainoaan
Allein zu dir, Herr Jesu Christ
Virsi on peräisin uskonpuhdistuksen aikakaudelta. Sen ajan virsiä luonnehditaan yleensä tunnustuksellisiksi me-virsiksi, mutta tässä on yksi niitä syvästi persoonallisia minä-virsiä, joihin tuo luonnehdinta ei sovi.
Virren saksalainen kirjoittaja Konrad Hubert (1507-1577) aloitti teologian opintonsa Heidelbergissä ja jatkoi niitä Baselissa, Sveitsissä, missä hän joutui kosketuksiin uskonpuhdistuksen kanssa. Hänestä tuli sikäläisen uskonpuhdistajan Johannes Oekolampadiuksen sihteeri. Vuonna 1531 Hubert siirtyi luterilaisen Martin Bucerin työtoveriksi Strasbourgiin, missä hän toimi Tuomaankirkon apupappina ja myöhemmin myös kanttorina. Kun luterilaisuus sitten joutui ahdinkoon ja Bucerin oli paettava Englantiin, ei Hubertkaan säästynyt vaikeuksilta. Uusissa oloissa hän omistautui Bucerin teosten julkaisemiseen.
Konrad Hubert myös huolehti Strasbourgin virsikirjan kahden painoksen julkaisemisesta. Hänen
omia virsiä tunnetaan kuusi. Saksan evankelisen kirkon nykyisessä virsikirjassa niitä on kaksi, toinen niistä juuri tämä Sinuhun, Jeesus, ainoaan. Siinä on kolmeen säkeistöön tiivistetty kristityn koko elämä. Se on "katumusvirsi, uskonvirsi ja rakkauden virsi" (Aarni Voipio). Neljättä säkeistöä, jonka sisältönä on doksologia eli Kolminaisuuden ylistys, on paljon käytetty jumalanpalveluksissa kiitosvirtenä. Se ei kuitenkaan ole Hubertin kirjoittama, vaan myöhempää lisäystä.
Luther otti tämän virren viimeiseen julkaisemaansa virsikirjaan 1545. Meille se on tullut Ruotsin kautta. Hemminki Maskulainen suomensi sen virsikirjaansa 1605 Laurentius Petri Gothuksen ruotsinnoksesta. Virren sävelmän pohjana on maallinen laulu, jonka säveltäjä, aikanaan etenkin urkurina ja opettajana tunnettu Paul Hofheimer (k. 1537) toimi vuodesta 1522 Salzburgin tuomiokirkon urkurina.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.