Virsi 132; Oi rakas Isä, luojamme
132

Oi rakas Isä, luojamme

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Oi rakas Isä, luojamme,
hyvyyden kaiken lähde,
anteeksi anna syntimme
Poikasi piinan tähden.
On tuomiosi vanhurskas,
vaan ole meille laupias,
niin että kuuliaisina
nyt uskossa
sinua voimme palvella.

2.
Oi Jeesus Kristus armias,
valosi anna koittaa.
Vain sinä, voitonruhtinas,
voit surman vallat voittaa.
Kalliilla uhriverellä
lunastit meidät synnistä.
Kansaasi muista, armahda
ja pelasta,
kaikesta auta pahasta.

3.
Oi Pyhä Henki, lohduta,
suo meille lahjojasi,
nyt rauhan tiellä johdata
ja rakkaudessasi.
Luo meihin toivo elävä
ja anna voima kestävä.
Jeesuksen tähden autuuteen
vie ikuiseen,
näin saata meidät taivaaseen.

Lisää suosikkeihin
Hermann Wepse 1589. Ruots. Sigfrid Aronus Forsius 1605–08. Suom. Elias Lönnrot 1870. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Saksassa 1541.
Sama sävelmä: 296
Luokitus: Pyhä Kolminaisuus

Virren tarina

132 Oi rakas Isä, luojamme

Vergib uns, lieber Herre Gott (Vorgyff uns, leue Here Godt)

Virren kirjoittaja Hermann Wepse (Vespasius,. 1545-1596) oli pappina Staden kaupungissa, jonkin matkaa Hampurista länteen. Kerrotaan, että hän sunnuntaisin, kirkossa saarnattuaan, kirjoitteli kotona virsiään ja luki niitä sitten perheväelleen. Ystävät kehottivat häntä julkaisemaan niitä, ja Wepse toimittikin pari alasaksankielistä virsikokoelmaa. Hänen omista virsistään erityisesti Oi rakas Isä, luojamme tuli saksan kirjakielelle käännettynä laajalti suosituksi.

Useimmat kolminaisuusvirret ovat nimenomaan ylistysvirsiä. Wepsen virsi on harrasta rukousta alusta loppuun. Isältä Jumalalta anotaan syntejä anteeksi. Jeesusta Kristusta rukoillaan pyytäen: "Kansaasi muista, armahda / ja pelasta, / kaikesta auta pahasta." Pyhälle Hengelle, lohduttajalle, perinteisesti omistetut tehtävät täyttävät kolmannen säkeistön. Hän on lahjojen antaja. Hän on rauhan ja rakkauden Henki, hän antaa elävän toivon ja kestävän voiman ja vihdoin saattaa meidät taivaaseen.

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 296 tarinan yhteydessä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.