Virsi 296; Sinuhun, Jeesus, ainoaan
296

Sinuhun, Jeesus, ainoaan

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Sinuhun, Jeesus, ainoaan
mä turvaan tuskissani.
En toista turvaa tunnekaan
mä ahdistuksissani.
Ei mikään voima maallinen,
ei taitavinkaan ihminen
voi auttaa ahdistuksesta.
Siis sinua
vain huudan, toivo ainoa.

2.
Kun suuret synnit ahdistaa
ja sydäntäni soimaa,
suo, että sielu tuta saa
kuolosi kovan voimaa.
Oi Jeesus Kristus, minua
nyt Isän luona puolusta.
Vapahda synnin kuormasta
ja vaarasta.
Niin itse lupaat sanassa.

3.
Suo usko mulle armostas,
se kallis lahja taivaan,
niin että varjeluksessas
kestäisin kaiken vaivan.
Sinua anna rakastaa
ja veljeäni armahtaa.
Näin eläissä ja kuollessa
suo apua,
karkota viekas kiusaaja.

4.
Kunnia Jumalallemme,
Isälle, Luojallemme,
ja Kristukselle, Pojalle,
rakkaalle Herrallemme,
niin Hengelle myös Pyhälle,
lohduttajalle hyvälle.
Hän täällä meitä opettaa
ja vahvistaa,
iäiseen riemuun valmistaa.

Lisää suosikkeihin
Konrad Hubert 1540. Ruots. Laurentius Petri Gothus 1564. Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. Elias Lönnrot 1872, komitea 1984. | Sävelmä: Saksassa 1541.
Sama sävelmä: 132
Luokitus: Usko Jeesukseen

Virren tarina

296 Sinuhun, Jeesus, ainoaan

Allein zu dir, Herr Jesu Christ

Virsi on peräisin uskonpuhdistuksen aikakaudelta. Sen ajan virsiä luonnehditaan yleensä tunnustuksellisiksi me-virsiksi, mutta tässä on yksi niitä syvästi persoonallisia minä-virsiä, joihin tuo luonnehdinta ei sovi.

Virren saksalainen kirjoittaja Konrad Hubert (1507-1577) aloitti teologian opintonsa Heidelbergissä ja jatkoi niitä Baselissa, Sveitsissä, missä hän joutui kosketuksiin uskonpuhdistuksen kanssa. Hänestä tuli sikäläisen uskonpuhdistajan Johannes Oekolampadiuksen sihteeri. Vuonna 1531 Hubert siirtyi luterilaisen Martin Bucerin työtoveriksi Strasbourgiin, missä hän toimi Tuomaankirkon apupappina ja myöhemmin myös kanttorina. Kun luterilaisuus sitten joutui ahdinkoon ja Bucerin oli paettava Englantiin, ei Hubertkaan säästynyt vaikeuksilta. Uusissa oloissa hän omistautui Bucerin teosten julkaisemiseen.

Konrad Hubert myös huolehti Strasbourgin virsikirjan kahden painoksen julkaisemisesta. Hänen
omia virsiä tunnetaan kuusi. Saksan evankelisen kirkon nykyisessä virsikirjassa niitä on kaksi, toinen niistä juuri tämä Sinuhun, Jeesus, ainoaan. Siinä on kolmeen säkeistöön tiivistetty kristityn koko elämä. Se on "katumusvirsi, uskonvirsi ja rakkauden virsi" (Aarni Voipio). Neljättä säkeistöä, jonka sisältönä on doksologia eli Kolminaisuuden ylistys, on paljon käytetty jumalanpalveluksissa kiitosvirtenä. Se ei kuitenkaan ole Hubertin kirjoittama, vaan myöhempää lisäystä.

Luther otti tämän virren viimeiseen julkaisemaansa virsikirjaan 1545. Meille se on tullut Ruotsin kautta. Hemminki Maskulainen suomensi sen virsikirjaansa 1605 Laurentius Petri Gothuksen ruotsinnoksesta. Virren sävelmän pohjana on maallinen laulu, jonka säveltäjä, aikanaan etenkin urkurina ja opettajana tunnettu Paul Hofheimer (k. 1537) toimi vuodesta 1522 Salzburgin tuomiokirkon urkurina.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.