Virsi 214 b; Kun kasteen Jordanvirrassa
214b

Kun kasteen Jordanvirrassa

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Kun kasteen Jordanvirrassa
myös Jeesus otti vastaan,
vanhurskautta kaikkea
hän täytti ainoastaan.
Hän meille kasteen asetti
puhtaiksi tullaksemme,
verellään meidät pelasti
taivaaseen päästäksemme.

2.
Silmämme näkee kasteessa
vain vettä paljaaltansa,
vaan sana Hengen voimassa
on siinä veden kanssa.
Uskossa meidät kätketään
Kristuksen pyhään vereen
ja kaikki synti heitetään
syvälle armon mereen.

3.
Suo kasteen armon uudistaa,
oi Herra, elämämme.
Sen joka päivä puhdistaa
suo meidät synneistämme.
Sen virtaan vanha ihminen
upota himoinensa
ja nosta uusi ihminen
elämään Luojallensa.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Säk. 1–2 Martti Luther 1541. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Uud. Kaarle Martti Kiljander 1867. Säk. 3 komitea 1937. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Pohjanmaalta.
Sama sävelmä: 203 | 524
Luokitus: Pyhä kaste

Virren tarina

214 Kun kasteen Jordanvirrassa

Christ unser Herr zum Jordan kam

Martti Lutherin (1483-1546) virsi Kun kasteen Jordanvirrassa (214) on kastevirsien klassikko. Se alkaa viittauksella Jeesuksen kasteeseen, mutta sen varsinaisena sisältönä on sama minkä Luther opettaa kasteesta Vähässä katekismuksessaan: "Kaste ei ole pelkkää vettä, vaan Jumalan käskyyn sisältyvä ja Jumalan sanaan yhdistetty vesi." Se vaikuttaa syntien anteeksiannon kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat. Ja kaste "merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana".

Alkuperäisessä Lutherin virressä on seitsemän säkeistöä, ja sen mukaisena virsi oli vielä vuoden 1886 virsikirjassa. Se oli nimenomaan opetusvirsi, jossa kerrottiin kaikki, mitä tapahtui Jeesuksen kasteen yhteydessä, ja viitattiin siihen, mitä Jeesus kasteen merkityksestä opetti. Vuoden 1938 virsikirjaan siitä siirtyivät vain ensimmäinen ja viimeinen säkeistö, jotka saivat jatkokseen nykyisen 3. säkeistön sisältämän rukouksen. Se nousee nimenomaan Lutherin katekismuksen pohjalta, mutta on siis 1930-luvun virsikirjakomitean tekemä (mahdollisesti komitean jäsenen K. V. Tammisen kirjoittama).

Kun virttä näin oli saatu sekä lyhennetyksi että myös täydennetyksi, siihen liitettiin Keiteleeltä muistiin merkitty "hyvin omalaatuinen" (Kurki-Suonio) hengellinen kansansävelmä. Se tuskin lisäsi virren suosiota! Nyt se on vaihdettu saksalaisen Burkhard Waldisin (n. 1490-1557) koraaliin, joka on muussa yhteydessä ollut meillä käytössä 1600-luvulta saakka. Sen rinnalle, b-sävelmäksi, kirkolliskokous otti virrestä 203 "Käy sydämeni temppeliin" tutun pohjalaisen kansantoisinnon.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.