Virsi 174; Vielä, Herra, kutsut meitä
174

Vielä, Herra, kutsut meitä

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Vielä, Herra, kutsut meitä,
vielä sanaa saarnataan,
vielä vyötät väsyneitä,
vielä muistat heikot maan.
Siitä kiitos sinulle,
Jumalamme, Isämme,
Poika sekä Henki Pyhä,
nyt ja iäisesti yhä.

2.
Armotyösi näillä mailla,
Herra, aina säilytä,
ettei synti myrkyn lailla
koko kansaa näännytä.
Sido nuoret sanaasi,
sulje armohelmaasi,
nosta turhan riennon alta,
riistä turvaan maailmalta.

3.
Anna seurakunnallesi
Hengen päivä palava,
muista huudot hurskaittesi,
aika nyt on vakava.
Pue piispat, vartijat,
Herran kansan kaitsijat
voimallasi taivahasta.
Estä Suomi hukkumasta!

4.
Anna, Herra, kansallemme
kristillinen hallitus,
suojaa rauha kotiemme,
kuule köyhäin huokaus.
Kiitoksemme päältä maan
nouskoon taivaan kunniaan,
Isä, Poika, Henki Pyhä,
nyt ja aikain loppuun yhä!

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Laulettu 1. säkeistö

CC Freian laulajia, Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys

Väinö Malmivaara 1933. Virsikirjan lisävihkoon 1963. | Sävelmä: Toisinto Etelä-Pohjanmaalta.
Sama sävelmä: 235 | 381
Luokitus: Kristuksen seurakunta

Virren tarina

174 Vielä, Herra, kutsut meitä

Piispa on harvinainen sana virsikirjassa. Se esiintyy vain kerran, tässä Väinö Malmivaaran virressä, jossa rukoillaan piispojen puolesta: "Pue piispat, vartijat, / Herran kansan kaitsijat / voimallasi taivahasta."

"Anna päivä palava!" oli tämän virren otsikkona Malmivaaran kokoelmassa Rukousvirsiä (1933). Painopiste on siis kolmannessa säkeistössä, jossa rukoillaan seurakunnalle Hengen päivää eli herätystä. Siihen liittyvä muistutus ajan vakavuudesta on aina paikallaan. Sitä seuraa rukous piispojen puolesta.

Väinö Malmivaara (1879-1958), Oulun piispa vuosina 1943­54, oli rukouksen mies. Virren 504 "Ah vuodata, Herra, jo Henkesi" lailla tämäkin virsi osoittaa, että huoli nuorisosta oli läheinen hänelle, entiselle kansanopistomiehelle. Selväksi käy myös, että isänmaan asia oli hänelle sydämen asia. Piispa Jukka Malmivaara on luonnehtinut isäänsä näin: "Hän uskoi ihmeitä tekevän Jumalan voimaan silloinkin, kun me muut emme jaksaneet uskoa. Hän odotti herätyksen ja virvoituksen aikoja ja niiden mukana myös kansakunnan ja isänmaan uutta huomenta. Tässä odotuksessa hän oli loppuun asti järkkymätön." Siitä todistaa tämä jykevä virsi, joka ei liioin kaihda puhumasta suoraan synnin ja maailman tuhovoimista.

Vielä, Herra, kutsut meitä on rukousvirsi, mutta sen sekä aloittaa että päättää Pyhän Kolminaisuuden ylistys. Niinhän Paavali neuvookin: "Saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon."

Tauno Väinölä