Virsi 173; Ilmoita, Herramme, voimasi meille
173

Ilmoita, Herramme, voimasi meille

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Ilmoita, Herramme, voimasi meille
ja valtakuntasi tulla jo suo.
Johdata kansamme armosi tuntoon
ja pyhä pelkosi mieliimme luo.
Herra, me pyydämme siunaustasi,
Henkesi tulta ja laupeuttasi,
Henkesi tulta ja laupeuttasi.

2.
Tee, Herra, työsi ja täytä se itse
vaivatut sielumme virvoittaen.
Henkesi kautta tuo kaikille julki
taas valtakuntasi voimallinen.
Muista, oi Jeesus, ja armahda meitä,
syntistä ethän nyt luotasi heitä,
syntistä ethän nyt luotasi heitä.

3.
Uskossa heikkoja vahvista, Jeesus,
turvassa turvaton luonasi on.
Taas olet antanut autuuden päivän,
vielä on sanasi muuttumaton.
Hengelläs vyötä ja rohkaise meitä,
armosi vaatteella riisutut peitä,
armosi vaatteella riisutut peitä.

4.
Kun meitä polttavi vaivojen helle,
murhe ja kiusat kun ahdistavat,
Herramme, kaikessa tuskamme tunnet,
ristisi, haavasi lohduttavat.
Kun vihamiehemme raivo on suurin,
maahan sen polkea voit perinjuurin,
maahan sen polkea voit perinjuurin.

5.
Siionin muuri ei sortua saata,
kun peruskallio Jeesus on sen.
Rynnätä saavat nyt helvetin joukot,
on Herra kanssamme voimallinen.
Vahvista, Herra, nyt taistelijoita,
luopuneet etsi ja laumaasi voita,
luopuneet etsi ja laumaasi voita.

Lisää suosikkeihin
Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893, komitea 1937. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Kuortaneelta.
Sama sävelmä: 385
Luokitus: Kristuksen seurakunta

Virren tarina

173 Ilmoita, Herramme, voimasi meille

(Jesuksen rakkaus se on niin suuri) Että me näkisimme armonsa voiman

Virsi on Wilhelmi Malmivaaran uudistamista Siionin virsistä virsikirjaan tulleita. Alkuperäisenä se löytyy Halullisten sielujen hengellisten laulujen perusosasta (1790). Siellä virsi (HSHL 12 "Jesuksen rakkaus se on niin suuri") on pitkä, 18-säkeistöinen. Malmivaarankin versiossa oli vielä 15 säkeistöä.

Virren virsikirjassa olevat säkeistöt on poimittu alkuperäisvirren loppupuolelta. Kiintoisaa on panna merkille, että virsi ei ihan joka kohdaltaan noudattele Malmivaaran tekstiä. Muutokset menevät 1930-luvulla työskennelleen virsikirjakomitean tiliin.

Niinpä neljännen säkeistön loppu on saanut kovin sotaisan sisällön: "Kun vihamiehemme raivo on suurin, / maahan sen polkea voit perinjuurin." Mitään sen kaltaista ei virressä alun perin ole ollut. Kyseinen kohta kuului näet alkuaan: "Jesus jo joudu, tavaras nouda / tänä nyt Siionin armoisen' vuonn'." Malmivaaran versiossa puolestaan sanotaan: "Jeesus ei jätä, kun meill' on hätä, / vihollisemme vain kukistuvat."

Samansuuntainen muutos tehtiin viimeiseen säkeistöön. Malmivaaran versiossa sanottiin: "Vaikkapa toisinaan tuleekin tuska, / Jeesuksen käsi on voimallinen", mutta me veisaammekin: "Rynnätä saavat nyt helvetin joukot, / on Herra kanssamme voimallinen."

Näin virret saattavat aikojen kuluessa muuttua ja saada uuttakin sisältöä. Tästä on tullut vähän kuin Lutherin taisteluvirren "Jumala ompi linnamme" (170) sukulainen. Jotain se kertonee 30-luvun ilmapiiristä.

Sävelmä, ryhdikäs kuortanelainen toisinto, tunnetaan myös virrestä "Auta, oi Jeesus, kun eksytys suuri" (385).

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.