Virren tarina
148 Herää, Herran seurakunta
Wache auf! Gemeinde Gottes
Häämarssi (näyttämömusiikista Shakespearen Kesäyön unelmaan) voi ensimmäisenä tulla jonkun mieleen nimestä Mendelssohn. Musiikin ystävä tuntee Felix Mendelssohnin viulukonserton sekä parhaat sinfoniat ja sävelrunoelmat. Mendelssohnin pääteoksina pidetään kahta oratoriota, joista Paulus valmistui 1836 ja Elias kymmenen vuotta myöhemmin. Hänen mainetekoihinsa kuuluu se, että hän herätti eloon Bachin Matteus-passion, joka oli ollut unohduksissa sadan vuoden ajan.
Felix Mendelssohn-Bartholdy (1809-1847) kuului tunnettuun saksanjuutalaiseen sukuun; hänen isoisänsä oli kuuluisa filosofi Moses Mendelssohn. Säveltäjän pankkiiri-isä oli luopunut juutalaisesta uskonnosta ja kääntynyt kristityksi. Felix Mendelssohn itse oli harras luterilainen. Augsburgin tunnustuksen 300-vuotisjuhlia varten 1830 hän sävelsi ns. Uskonpuhdistussinfonian, jonka viimeinen osa pohjaa Lutherin koraaliin "Jumala ompi linnamme".
Virsisäveltäjä ei Mendelssohn varsinaisesti ollut, mutta hänen sävelensä soivat virsikirjassammekin, jossa muuan hänen raikas sävelmänsä liittyy kaikkiaan neljään eri virteen. Parhaiten se tunnetaan virren 461 "Kiitä Herraa, yö ja päivä" koraalina, mutta yhtä luontevasti se kannattelee myös virren Herää, Herran seurakunta sytyttävää, riemullista sanomaa. "Herää, Herran seurakunta, Kuningas on tulossa!"
Vielä kun Herää, Herran seurakunta otettiin Hengellisistä lauluista ja virsistä virsikirjan lisävihkoon 1963, sitä luultiin piispa Herman Råberghin (1838-1920) ruotsiksi kirjoittaman laulun suomennokseksi. Råbergh oli kuitenkin kääntänyt tuntemattoman saksalaisen runoilijan laulun. Suomentaja Mikael Nyberg puolestaan on virsikirjamme monipuolisuusmiehiä: paitsi suomennoksia siinä on yksi hänen alun perin ruotsiksi kirjoittamansa virsi (342) ja yksi hänen säveltämänsä virsi (631).
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.