Virsi 148; Herää, Herran seurakunta
148

Herää, Herran seurakunta

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Herää, Herran seurakunta
lähellä ja kaukana!
Huuto ”Katso, ylkä saapuu!”
kohta on jo kaikuva.
Herää taistoon, vaivannäköön,
rakkauteen, elämään.
Rohkeuden suo hän sulle,
ostetulle verellään.

2.
Herää ylistämään Herraa!
Armon sade lankeaa.
Hengen lahja virran lailla
janoavat virvoittaa.
Maasta maahan Herran sana
niin kuin liekki etenee,
sytyttäen, lämmittäen
sydämiä valaisee.

3.
Herää, katso Herran töitä!
Syntiset hän armahtaa.
Lapsilleen hän runsaan pöydän
taivaan lahjoin valmistaa.
Kiitos Herran! Herra elää
ihmetöitään jatkaen.
Puhkea siis ylistykseen,
Herran kansa, riemuiten.

4.
Herää! Anna elämäsi
Herran käyttöön kokonaan.
Vapahtajan kunniaksi
silloin riennät toimimaan.
Rohkeasti nosta pääsi,
hoida tulta lampussa.
Herää, Herran seurakunta,
Kuningas on tulossa!

Lisää suosikkeihin
Saksalainen 1906. Ruots. Herman Råbergh 1908. Suom. Mikael Nyberg 1920. Uud. komitea 1961. Virsikirjan lisävihkoon 1963. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Felix Mendelssohn 1843.
Sama sävelmä: 234 | 253 | 461 | 750
Luokitus: Kirkkovuoden päätös

Virren tarina

148 Herää, Herran seurakunta

Wache auf! Gemeinde Gottes

Häämarssi (näyttämömusiikista Shakespearen Kesäyön unelmaan) voi ensimmäisenä tulla jonkun mieleen nimestä Mendelssohn. Musiikin ystävä tuntee Felix Mendelssohnin viulukonserton sekä parhaat sinfoniat ja sävelrunoelmat. Mendelssohnin pääteoksina pidetään kahta oratoriota, joista Paulus valmistui 1836 ja Elias kymmenen vuotta myöhemmin. Hänen mainetekoihinsa kuuluu se, että hän herätti eloon Bachin Matteus-passion, joka oli ollut unohduksissa sadan vuoden ajan.

Felix Mendelssohn-Bartholdy (1809-1847) kuului tunnettuun saksanjuutalaiseen sukuun; hänen isoisänsä oli kuuluisa filosofi Moses Mendelssohn. Säveltäjän pankkiiri-isä oli luopunut juutalaisesta uskonnosta ja kääntynyt kristityksi. Felix Mendelssohn itse oli harras luterilainen. Augsburgin tunnustuksen 300-vuotisjuhlia varten 1830 hän sävelsi ns. Uskonpuhdistussinfonian, jonka viimeinen osa pohjaa Lutherin koraaliin "Jumala ompi linnamme".

Virsisäveltäjä ei Mendelssohn varsinaisesti ollut, mutta hänen sävelensä soivat virsikirjassammekin, jossa muuan hänen raikas sävelmänsä liittyy kaikkiaan neljään eri virteen. Parhaiten se tunnetaan virren 461 "Kiitä Herraa, yö ja päivä" koraalina, mutta yhtä luontevasti se kannattelee myös virren Herää, Herran seurakunta sytyttävää, riemullista sanomaa. "Herää, Herran seurakunta, Kuningas on tulossa!"

Vielä kun Herää, Herran seurakunta otettiin Hengellisistä lauluista ja virsistä virsikirjan lisävihkoon 1963, sitä luultiin piispa Herman Råberghin (1838-1920) ruotsiksi kirjoittaman laulun suomennokseksi. Råbergh oli kuitenkin kääntänyt tuntemattoman saksalaisen runoilijan laulun. Suomentaja Mikael Nyberg puolestaan on virsikirjamme monipuolisuusmiehiä: paitsi suomennoksia siinä on yksi hänen alun perin ruotsiksi kirjoittamansa virsi (342) ja yksi hänen säveltämänsä virsi (631).

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.