Virren tarina
22 Sinua, Jeesus, kiitämme
Gelobet seist du, Jesu Christ (Grates nunc omnes reddamus)
Tutuin kaikista jouluvirsistä "Enkeli taivaan" on Martti Lutherin kirjoittama, mutta virsikirjassamme on tämä toinenkin Lutherin jouluvirsi. Sen keskiaikainen sävelmä lienee jäänyt aika oudoksi nykypolvelle.
Virsityössään Luther usein liittyi johonkin ennestään tuttuun, niin tässäkin. Ensimmäinen säkeistö oli tuttu, katolinen keskiaikainen kansankielinen laulu, jollaisia oli syntynyt latinankielisten sekvenssien pohjalta. Ne päättyivät kreikankieliseen huudahdukseen Kyrie eleison (Herra, armahda), joka Saksassa usein sai muodon Kyrieleis. Siitä on johdettu tällaisista virsistä käytetty nimitys leisi.
Lutherille keskeistä on se suuri ihme, että Jumala tuli ihmiseksi, että hän luopui taivaallisesta rikkaudestaan ja alensi itsensä, "kulki täällä köyhänä, laupiaana, nöyränä" (säk. 6). Lutherin virren teema liittyy apostoli Paavalin sanaan: "Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään" (2. Kor. 8:9). Se on muuttanut koko maailman uuden näköiseksi: "Se yömme muuttaa päiväksi / ja meidät valon lapsiksi" (4). Virsi laulaa Jeesuksen syntymästä pelkin paradoksein.
Sitäkin sietää miettiä, että virren loppukehotusta "Siis, pyhät kaikki, riemuitkaa ja Herraa kunnioittakaa" seuraa vielä tuo "Kyrieleis" – Herra, armahda!
Suomessa ja Virossa kreikankielinen Kyrieleis on virressä säilytetty. Toisin on menetelty Skandinaviassa: Ruotsin virsikirjassa sen ovat korvanneet sanat "Ära vare Gud!" ('Kunnia olkoon Jumalan'), Norjassa taas "Halleluja".
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.