EdellinenYö joutuu etehemme,
taas päättyi päivä tää.
Oi rakas Jeesuksemme,
nyt luoksemme sä jää.
Uskomme vahvista
ja aina suojaa meitä.
Vaaroissa kätke, peitä,
suo lepo rauhaisa.
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistöOuti Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
SävelmäSäestys
Ruotsalainen 1682. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Elias Lönnrot 1872. | Sävelmä: Ranskassa 1557.
Katso virsi 519 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
566 Yö joutuu etehemme
Nu är en dag framliden
Yksisäkeistöistä iltavirttä Yö joutuu etehemme on veisattu Suomessa jo vuodesta 1701, kun se jokseenkin tuoreeltaan saatiin Ruotsista. Virren sanoittaja on pysynyt tuntemattomana.
Virsi julkaistiin vuonna 1682 Then Swenska Psalm-Booken –virsikirjassa yhdessä Johann Arndtin (1555 – 1621) Paradis-Lustgård (Paratiisin yrttitarha) –hartauskirjan kanssa. Johann Arndt oli pietismin edelläkävijöitä. Hänen teoksiaan on ahkerasti luettu myös Suomessa, erityisesti Neljää kirjaa totisesta kristillisyydestä, joka on käännetty lähes kaikille Euroopan kielille.
Vuoden 1701 virsikirjassa iltavirsi sai tällaisen kieliasun:
Jo joutui päivä armas / Ehtooll’, me rukoilem’, / Ett’s, Herra Jesu rakas! / Tääll’ pysyt tykönäm’, / Meill’ usko vahva suo, / Ja varjel’ aina meitä, / Kanss’ vaarois’ peikolt’ peitä, / Meill’ makia lepo tuo.
Kieliasun muokkauksin virsi on kuulunut kaikkiin vuoden 1701 jälkeisiin virsikirjoihimme. Vuoden 1886 virsikirjassa ei ole enää peikkoa eikä makiaa lepoa, ja lähes kaikki sanat esiintyvät ehjinä, lyhentämättöminä. Sama virsikirja ilmoittaa virren kirjoittajaksi ruotsalaisen Samuel Columbuksen, mutta myöhempi tutkimus pitää tekijäkysymystä ratkaisemattomana.
Vuoden 1986 virsikirjaa valmistellut komitea säilytti virren, mutta muokkasi etenkin sen alkua, jolloin virsi sai uuden kieliasun kirkolliskokouksen päättämien kielellisten uudistusperiaatteiden mukaisesti:
Taas yö on edessämme / ja käymme levolle. / Oi Jeesus, ystävämme, / jää vielä luoksemme. / Uskomme vahvista / ja aina suojaa meitä. / Vaaroissa kätke, peitä, / suo uni rauhaisa.
Kirkolliskokous kuitenkin palautti tekstin vuoden 1938 virsikirjan asuun. Perusteena lienee ollut, että lyhyt virsi oli opittu ulkoa, jolloin muokkaus olisi hämmentänyt laulajaa ja virsi olisi jouduttu etsimään virsikirjasta. Komitean työ ei kuitenkaan jäänyt turhaksi, koska muokkaus tuli Ruotsin virsikirjan suomennokseen; ainoastaan sana uni oli muutettu sanaksi lepo.
Kautta vuosisatojen iltavirttä on laulettu samalla keskieurooppalaisella kansansävelmällä, joka painettiin Ranskassa kokoelmassa Recueil de plusieurs chansons vuonna 1557. Melodia on tullut monille tutuksi Alain Corneaun 1991 ohjaamasta musiikkielokuvasta Kaikki elämän aamut, joka perustuu Pascal Quignardin romaaniin.
Markku Kilpiö
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.
