Virsi 567; Ah, kuinka kevät hohtaa
567

Ah, kuinka kevät hohtaa

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Ah, kuinka kevät hohtaa
ja kukkii, tuoksuu maa!
Näin Luoja meidät kohtaa
ja hyvyys valloittaa.
Niityllä riemuissansa
eläimet hyppivät,
ja linnut lauluillansa
Luojaansa kiittävät.

2.
Nyt, Herra, ylistämme
keväästä sinua.
Suo laihon kylvämämme
varttua runsaana.
Et vallastasi horju,
vaan hoidat elämää.
Pois halla, tuho torju
ja turvaksemme jää.

3.
Suo Hengen valon loistaa
pimeään sydämeen
ja esteet tieltä poistaa
uskoon ja vapauteen.
Oi Herra, sielu täytä
sanasi riemulla
ja armon suuruus näytä
Kristuksen voitossa.

4.
Myös työni, Herra, anna
sinua ylistää.
Suo voimaa, että kannan
Henkesi hedelmää.
Näin, Herra, Hengelläsi
minua johdata
ja aina edessäsi
tahtoosi taivuta.

Lisää suosikkeihin
Martin Behm 1606. Suom. Hilkka Norkamo 1967, Niilo Rauhala 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Johann Steurlein 1575.
Sama sävelmä: 575
Luokitus: Vuodenajat

Virren tarina

567 Ah, kuinka kevät hohtaa

Wie lieblich ist der Maien

Vielä edellisessä virsikirjassa ei varsinaisia kevätvirsiä ollut. Vanhan aamuvirren Taas siunattu päivä nyt luo valoaan pari säkeistöä ("Ah, jos joka puulla ja pensaallakin…" ja "Kas, lintunen lentävi korkeuteen…") korvasivat puutteen. Nyt kevätvirsiä on neljä. Niistä ensimmäisenä on saksalaisen Martin Behmin kirjoittama Ah, kuinka kevät hohtaa.

Virren sävelmä poikkeaa siitä, mihin olemme virsissä tottuneet. Se ei muistuta perinteistä koraalia, ei myöskään perinteistä hengellistä laulua. Keväisen iloinen ja raikas sävelmä on kyllä vanha, 1500-luvun jälkipuoliskolta. Sen on säveltänyt saksalainen Johann Steurlein (Steuerlein, 1546-1613), jonka kerrotaan olleen väsymätön runoilija, kansanomainen melodianluoja ja erittäin ahkera hengellisten ja maallisten laulujen säveltäjä. Hän oli opiskellut lakia ja toimi virkamiehenä, ensin kaupunginkirjurina Wasungenissa, sitten kansliasihteerinä, notaarina ja kaupunginjohtajana Meiningenissa. Nämä kaupungit sijaitsevat Werra-joen laaksossa.

Jo ennen kuin Ah, kuinka kevät hohtaa tuli virsikirjaan, se tunnettiin meillä Hilkka Norkamon suomentamana kuorolauluna, joka alkoi sanoilla "Oi kuinka kevään aika on armas, suloinen". Virsikirjaan sen on suomentanut Niilo Rauhala.

Virren runoilija Martin Behm (1557-1622) palveli pappina synnyinkaupungissaan Sleesian Laubanissa (nykyisessä Puolassa, nimeltään Luban). Hän julkaisi useita saarnakirjoja; virsiä hän kirjoitti yli 500. Virsikirjassamme niistä on kolme, tämän kevätvirren lisäksi loppiaisvirsi 45 "Oi Kristus, valtiaamme" ja Jeesus-virsi 298 "Vapahtajani Jeesus on".

Ah, kuinka kevät hohtaa on – kuten sitä virsikirjassa seuraavat kaksi muuta kevätvirttä –varsinaisesti helluntaivirsi. Se näkyy kolmannesta säkeistöstä, jossa laulamme: "Suo Hengen valon loistaa / pimeään sydämeen / ja esteet tieltä poistaa / uskoon ja vapauteen."

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 575 tarinan yhteydessä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.