Virsi 52; Maria, Herran äiti
52

Maria, Herran äiti

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Maria, Herran äiti,
ei nähnyt eteenpäin,
Jumalan suuren kutsun
hän otti vastaan näin:
Sinua palvelen,
ja vaikken tiestä tiedä,
saat minne tahdot viedä,
ääntäsi kuuntelen.

2.
Maria, Herran äiti,
vain köyhä ihminen,
sai olla täysi malja
Jumalan rakkauden.
Ja seimi loistoton
sai olla synnyinsija,
kun taivaan hallitsija
maan päälle tullut on.

3.
Maria, Herran äiti,
jäi yksin pimeyteen,
kun tuskan miekka tunki
myös äidin sydämeen,
kun lasta vainottiin,
kun puhdas Poika läksi
syntisten ystäväksi
ja ristiinnaulittiin.

4.
Maria, Herran äiti,
uskollisuudessaan
myös suuren tuskan alla
uskalsi Jumalaan.
Hänessä kasvoi näin
vain lupauksen sana,
vain armon kantamana
hän kulki eteenpäin.

5.
Ja niin kuin Herran äiti
myös kirkko Kristuksen
voimaa ja valtaa vailla
on kehto laupeuden.
Se tehdään köyhäksi.
Kun siltä kaikki puuttuu,
sen voimattomuus muuttuu
ylistysvirreksi.

Lisää suosikkeihin
Laulettu 1. säkeistö

Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys
Anna-Maija Raittila 1976. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Ranskassa 1557.
Sama sävelmä: 7 | 293 | 425 | 566
Luokitus: Kynttilänpäivä ja Marian ilmestyspäivä

Virren tarina

52 Maria, Herran äiti

Anna-Maija Raittilan (1928-) Marian ilmestyspäivän virsi Maria, Herran äiti on luonteeltaan mietiskelevä, meditatiivinen. Seuraamme Herran äidin tietä, jota hän kulki kuuliaisena, iloiten ja ihmetellen, mutta myös meille käsittämättömän "suuren tuskan alla". "Armon kantamana hän kulki eteenpäin." Siinä hän vertautuu kirkkoon. "Kun siltä kaikki puuttuu, / sen voimattomuus muuttuu / ylistysvirreksi."

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 425 tarinan yhteydessä.