Edellinen
1.
Mä huudan, Kristus, sinua
nyt ahdistuksissani.
Mun uskoani vahvista,
mua auta tuskassani.
Mun turvata suo hyvyytees,
sä armoinen oot aivan
myös alla vaivan.
Mua johda totuutees
ja hoida tiellä taivaan.
2.
Myös vahvan toivon tahtoisin,
sen sinä vain voit antaa.
Niin pettymyksen, pilkankin
toivossa jaksan kantaa.
Kun täytyy käydä kuolemaan
tie oudoin, yksinäisin,
suo, että jäisin
vain Isään luottamaan,
vain häntä ylistäisin.
3.
Suo vihollista rakastaa
täydestä sydämestä.
Jos armoa en itse saa,
en hetkeäkään kestä.
Luo minuun uutta elämää
ja sanan leipää taita,
kun tie on kaita,
kun puute yllättää
ja kuljen korpimaita.
4.
Jos nykyisyyteen ihastun
tai jos sen tuskaan näännyn,
niin kutsuusi taas havahdun,
taas askeliisi käännyn.
Vain sinä kestävyyden suot.
Jos yönkin halki käytät,
päämäärän näytät.
Uudeksi kaiken luot
ja toivon viimein täytät.
5.
Ei kestä tämä maailma,
se rauhaa vailla horjuu,
se valheissaan on hukkuva,
kun Kristuksen se torjuu.
Armoosi, Herra, turvaan vain
ja kuulen voimakkaina
sanasi aina.
Ne kerran kuulla sain,
taas sieluuni ne paina.
