Virsi 97; Herralle Jeesukselle
97

Herralle Jeesukselle

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Herralle Jeesukselle
kiitosta veisatkaa!
Kuoleman saartamille
hän toivon lahjoittaa.
Hän mursi haudan muurin,
ja katso: tuska suurin
näin kääntyi voitoksi.

2.
Taistellut voitokkaasti
on Juudan leijona.
Hän nöyrtyi loppuun asti
kuin uhrikaritsa,
käärmeeltä, kiusaajalta
pään polki kavalalta,
kukisti kuoleman.

3.
Me näemme kuin unta:
nyt Herran päivä on!
Kristuksen valtakunta
on kukistamaton.
Siis kiitos Herrallemme:
näin on hän hyväksemme
voittonsa antanut.

4.
Kuolema, missä onkaan
aseesi julma nyt?
Tuonela, minne onkaan
saaliisi hävinnyt?
Ylistys Karitsalle,
suurelle voittajalle,
jalosta voitosta.

5.
Hän kuolemasta päästi,
paulasta jalkamme.
Hän armahti, hän säästi
itkusta silmämme.
Siis synti hylätkäämme,
sen teiltä kääntykäämme
Kristuksen askeliin.

6.
Meidätkin Jeesuksemme
kuolemaan kastettiin,
niin vanha ihmisemme
kanssansa haudattiin.
Siis uskoon, Herra, auta
ja Pyhän Hengen kautta
vie uuteen elämään.

Lisää suosikkeihin
Haqvin Spegel 1694. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Julius Krohn 1883, komitea 1984. | Sävelmä: Keskiajalta / Piae Cantiones 1582 / 1911.
Sama sävelmä: 100 | 759
Luokitus: Pääsiäinen

Virren tarina

97 Herralle Jeesukselle

Låt oss nu Jesum prisa

Ruotsin 1600-luvun suuren runoilijapiispan Haqvin Spegelin (1645-1714) pääsiäisvirsi ylistää Jeesusta kuoleman voittajana. Hänet mainitaan sekä voitokkaana Juudan leijonana (säk. 2) että Karitsana, suurena voittajana (3). Tällainen rinnastus on peräisin Ilmestyskirjasta (Ilm. 5:5-).

Virren sävelmä on peräisin Piae Cantiones -kokoelmasta. Kyseessä on muunnos Pyhän Henrikin hymnin Ramus virens olivarum ('Vihanta öljypuun oksa', sen suomennos on virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä, 759 "Tuo lehvä öljypuiden") sävelmästä, siis siitä johon pohjautuen Taneli Kuusisto sävelsi usein esitetyn urkufantasiansa. Sama sävelmä on myös toisella niin ikään ruotsalaista alkuperää olevalla, Erik Gustaf Geijerin kirjoittamalla pääsiäisvirrellä 100 "Sait Jeesus, täyden voiton".

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.