Nyt tapahtukoon tahtosi (Mayenziwe 'ntando yakho) | Xhosankielinen Isä meidän -rukous, suom. lisävihkotyöryhmä 2014. | Sävelmä: Eteläafrikkalainen kansansävelmä, sov. John L. Bell.
Virren tarina
920 Nyt tapahtukoon tahtosi
Mayenziwe ’ntando yakho
Alun perin Etelä-Afrikasta kotoisin oleva xhosankielinen virsi 920 on tullut lisävihkoon skotlantilaisen Iona-yhteisön pastorin John L. Bellin (ks. tarina virren 914 yhteydessä) sovituksena. Tämä virsi on tärkeä osoitus tämän päivän lähetysvaihdosta eri maanosien ja kulttuurien välillä. Virressä soivat Isä meidän -rukouksen kolmannen pyynnön sanat. Sitä voidaan laulaa afrikkalaisen jumalanpalveluskäytännön mukaisesti useita kertoja toistaen. Toisto auttaa oppimista ja laulaja saa levätä yhteisen rukouksen varassa. Pyhä Henki saa tehdä työtään. Virsi 920 sopii esimerkiksi esirukouksen yhteyteen, vastausvirreksi raamatuntekstiin tai sellaisenaan seurakunnan rukoukseksi.
Virttä 920 on mahdollista laulaa myös neliäänisesti. Suomenkielisessä virsikirjassa on aiemmin ollut vain yksi neliääninen virsi (VK 473). Nyt kymmenen uutta lisävihkovirttä mahdollistavat seurakunnalle moniäänisen laulun (VK 906, 909, 914, 920, 942, 952, 955, 958, 960, 965). Toisaalta moniäänistä virsilaulua on esiintynyt eri aikoina ja eri maissa – paitsi monissa Afrikan maissa, myös Euroopassa. 1600-luvun molemmin puolin kehittyi Keski-Euroopassa yksinkertainen, moniääninen, laulettavaksi tarkoitettu koraalisoinnutustyyli, jota kutsutaan kantionaali-tyyliksi. Tiettävästi Lucas Osiander (k. 1604) sijoitti ensimmäistä kertaa melodian (lat. cantus firmus) tenoriäänen sijasta sopraanoon. Tällaisessa selkeässä, yksinkertaisessa homofonisessa musiikissa bassoäänen tehtävänä on osoittaa harmoniapohja ja väliäänten täydentää soinnun säveliä. Vastaavia seurakunnan laulettavaksi hyvin soveltuvia soinnutuksia kirjoittivat 1600-luvun alussa muun muassa Michael Praetorius, Melchior Vulpius ja Johann Crüger – kaikki tuttuja nimiä myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisestä virsikirjasta. Suomessa erityisesti Lemillä on 150 vuoden ajan säilynyt ainutkertainen neliääninen virsilauluperinne, joka sai alkunsa 1850-luvulla, kun pastori Johannes Hertz perusti seurakuntaansa mies- ja poikakuoron. Tämän innokkaan papin johdolla 60-henkinen talonpoikien ”lauluseura” alkoi harjoitella neliäänistä virsi- ja messulaulua.
Jenni Urponen ja Samuli Koivuranta
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 79–81.
Virteen 920 liittyviä raamatunkohtia mm.
Matt. 6:9–13 | Mark. 14:36 | Matt. 26:42 | Luuk. 22:42 | Joh. 6:38–39 | Joh. 4:34 | Joh. 5:30 | Room. 12:2
Julkaistu 31.12.2021
Edellinen
