1.
I: Sanasi on meille leipää,
sanasi on elävää.
II: Sanasi on meille leipää,
sanasi on elävää.
I: Sanallasi meitä ohjaa,
lohduta ja kotiisi vie.
II: Sanallasi meitä ohjaa,
lohduta ja kotiisi vie.
2.
I: Sanastasi viljaa kasvaa,
lainehtii jo peltomaa.
II: Sanastasi viljaa kasvaa,
lainehtii jo peltomaa.
I: Sanassasi meidät kohtaa,
armahda ja valaise tie.
II: Sanassasi meidät kohtaa,
armahda ja valaise tie.
Voidaan laulaa vuorolauluna (I–II).
Laulajia SonorEnsemblesta, Mikko Helenius (piano)
SävelmäSov. Pekka Nyman. Muusikot: Lauluyhtye, Heikki Pohto (saksofoni), jousiyhtye, Mikko Iivanainen (kitara), Hannu Rantanen (basso), Pekka Nyman (lyömäsoittimet), Sami Koskela (lyömäsoittimet).
Sanasi on meille leipää | Pekka Nyman 1995. | Sävelmä: Pekka Nyman 1995.
952 Sanasi on meille leipää
Pekka Nyman kertoo laatineensa virren 952 alun perin vuonna 1995 Namibiassa järjestettyä musiikkityöpajaa varten. Työpajassa oli mukana työntekijöitä ja vapaaehtoisia eteläisestä Afrikasta, Suomesta ja Ruotsista. Nymanin tavoitteena oli tehdä yhteislaulu, jonka kieli olisi myös ei-suomalaisten omaksuttavista ja johon sisältyisi suomalaisen kansamusiikin elementtejä. Alkujaan virsi oli tarkoitettu messun raamatunluvun vastausmusiikiksi.
Virsi 952 voidaan ymmärtää joko pyyntönä Jumalalle, että hän puhuttelisi seurakuntaansa sanansa kautta, tai seurakunnan vastauksena Jumalan sanan puhutteluun. Siten seurakunta käy kokoontumisessaan eräänlaista musiikillista dialogia Jumalan kanssa. Virsi voidaan haluttaessa toteuttaa niin sanottuna kaikulauluna, jolloin esilaulajan jälkeen seurakunta toistaa säkeen, ehkä jopa moniäänisesti. Kaikulaulu on yksi vuorolaulutyyppisten virsien muoto, josta yhdenlaisena esimerkkinä on myös virsikirjan virsi 61. Myös kirkkokäsikirjan perhemessussa liturgisia osia voidaan toteuttaa kaikulauluna. Kaikulaulu sopii hyvin eri-ikäisistä koostuvan seurakunnan käyttöön.
”Sana” on kristillisessä teologiassa monimerkityksinen termi. Sillä tarkoitetaan paitsi luettavaa ja kuultavaa Raamatun sanaa myös saarnaa sekä niin sanottua näkyvää sanaa eli sakramentteja. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että sanassa on läsnä Jumala itse. Kristusta kutsutaan Johanneksen evankeliumin johdantoluvun mukaan ”lihaksi tulleeksi Sanaksi”, Sanaksi isolla alkukirjaimella kirjoitettuna. Tämä Sana oli läsnä jo kun Jumala loi maailman (Joh. 1:1–5). Sama Kristus on Pyhän Henkensä kautta läsnä ja vaikuttaa uskon, kun evankeliumia julistetaan ja sakramentteja jaetaan (Augsburgin tunnustus, luku V). Sana on siten ”elävä” ja tarvitsee inhimillisen muodon, jotta se voi tulla ymmärretyksi tässä maailmassa. Siten myös musiikki voi olla Sanan kantajana, soivana Sanana.
Pekka Nyman, ks. tarina virren 961 yhteydessä.
Samuli Koivuranta ja Jenni Urponen
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 150–151, 227.
Virteen 952 liittyviä raamatunkohtia mm.
Joh. 1:1–5, 14 | Joh. 6:22–35, 48–58 | Luuk. 4:1–4 | Ps. 56:11 | Ps. 119:105 | Matt. 13:23 | Mark. 4:20 | Jes. 55:10–11 | Hes. 36:29 | Mark. 4:26–29
Julkaistu 31.12.2021
Edellinen
