1.
Käy yrttitarhasta polku,
vie Golgatalle se.
On Hengen viitoittama
sen joka askele.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
2.
Tien kaikkein raskaimman Jeesus
on käynyt armossaan,
kun meidän kurjain tähden
hän kulki kuolemaan.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
3.
Oi rakkautta näin suurta,
kun meitä säälii hän,
maailman synnit kantaa,
tuo meille elämän!
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
4.
Nyt, köyhä syntinen, riennä
luo Herran Jeesuksen!
Saat rauhan, lohdutuksen
haavoissa Kristuksen.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.
5.
Myös laulun oppia uuden
saat tiellä taivahan.
Se taivaassa jo kaikuu
edessä Karitsan.
Hän kuoli kaiken täyttäen,
mutta tie oli tuskien.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Carl Gotthard Liander 1889. Suom. Martti Ruuth 1903. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Carl Gotthard Liander 1889.
"Kunkin virsisävelmän tulee soveltua jumalanpalvelukseen kokoontuneen seurakunnan veisattavaksi kirkossa." Sitaatti on vuoden 1963 kirkolliskokouksen virsikirjavaliokunnan mietinnöstä. Siinä vaiheessa vielä karsiutuivat mukaan ehdotetut hengelliset laulut. Kun nykyinen virsikirjamme sitten 1986 hyväksyttiin, käsitykset olivat muuttuneet ja nähtiin vihdoin hengellisen laulunkin soveltuvan kirkkovirreksi.
Virsikirjaan silloin saaduista hengellisistä lauluista Käy yrttitarhasta polku on ehkä vähiten 'virsimäinen'. Sen tekijä – sekä säveltäjä että sanoittaja – on ruotsalainen koulumies, Bollnäsin seminaarin rehtori Carl Liander (1847-1916). Hän oli vakaa kristitty, joka tunnettiin myös etevänä saarnamiehenä. Hän oli myös mukana valmistamassa laulukirjaa Sionstoner (Siionin sävelmiä, 1889). Laulu Käy yrttitarhasta polku ilmestyikin juuri siinä ensi kerran.
Suomeksi laulu ilmestyi 1903 Lähetysseuran julkaisemassa laulukirjassa Hengellisiä lauluja ja virsiä, johon sen suomensi Martti Ruuth. Se liitettiin sitten moneen laulukirjaan, mutta esim. evankelisen liikkeen Siionin kanteleeseen vasta 1961. Suomennoksen kieliasua on parannettu ensin Hengellisiä lauluja ja virsiä uudistettaessa 1951 ja sitten laulun tullessa virsikirjaan 1986.
Käy yrttitarhasta polku kutsuu seuraamaan Jeesuksen kärsimystä. Sen "sanat ja sävelmä yhdessä saavat aikaan mietteliään, hartaan, tutkistelevan vaikutelman" (Seppo Suokunnas).
Toisaalta on helppo ymmärtää niitäkin, joiden mielestä laulun sävelmä on aiheeseen nähden kovin hempeä. Ja Jeesuksen kärsimystien lähtökohdaksi mainittu "yrttitarha" voi herättää mielikuvia, jotka tuskin vastaavat Getsemanen todellisuutta.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.