Virsi 78; Vieraalla maalla kaukana
78

Vieraalla maalla kaukana

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Vieraalla maalla kaukana
on kumpu kivinen.
Sen koloon kerran iskettiin
puu ristin muotoinen.

2.
En, rakas Jeesus, ymmärtää
voi kärsimystäsi,
vaan luotan, että sovitit
myös minun syntini.

3.
Sä kuolit, että pääsisin
Jumalan lapseksi
ja taivaan tiellä seuraisin
sinua, Herrani.

4.
Taivaaseen portin aukaisit,
kun voitit kuoleman,
ja siksi aina sinua,
oi Jeesus, rakastan.

Lisää suosikkeihin
Laulettu 1. säkeistö

Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys
Cecil Frances Alexander 1848. Ruots. Britt G. Hallqvist 1955. Suom. Jaakko Haavio 1962. Virsikirjan lisävihkoon 1963. | Sävelmä: Englannissa 1734.
Sama sävelmä: 274
Luokitus: Kristuksen kärsimys ja kuolema

Virren tarina

78 Vieraalla maalla kaukana

There is a green hill far away

Pitkäperjantain julmia tapahtumia on vaikea kertoa lapsille. Irlantilainen runoilija Cecil Frances Alexander (1818-1895) otti elämäntehtäväkseen lapsille kirjoittamisen. Hänen noin 400 runon ja virren tuotannossaan leimallista on kielen yksinkertaisuus ja helppotajuisuus. Alexanderin 30-vuotiaana kirjoittamasta kokoelmasta Hymns for Little Children (’Pienten lasten virsiä’) oli vuoteen 1869 mennessä otettu 69 painosta!

Pitkäperjantain tapahtumapaikka kerrotaan viitteellisesti, lapsille ymmärrettävästi: ”vieraalla maalla, kaukana”. Runoilija ei yritäkään selittää Jeesuksen kärsimystä, vaan tyytyy siihen, että sitä on vaikea ymmärtää. Toisaalta virsi kertoo yksinkertaiset perusasiat selkeästi: Jeesus on kuolemallaan sovittanut syntini ja ottanut minut Jumalan lapseksi. Hän on myös voittanut kuoleman ja avannut portin taivaaseen.

Virren sävelmä on julkaistu William Tans´urin (1700-1783, nimi kirkonkirjoissa muodossa Tanzer) kokoelmassa The Harmony of Sion 1734. Tans´ur julkaisi useita kokoelmia virsisävelmiä, anthem-sävellyksiä ja Te Deumin. Harjoitettuaan laajalti hymnologista opetustyötä (mm. Cambridge, Stanford ja Leicester) hän asettui St. Neotsiin kirjakauppiaaksi.

Markku Kilpiö

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.