Virsi 76; Puoleesi, Vapahtaja
76

Puoleesi, Vapahtaja

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Puoleesi, Vapahtaja,
katsahdan rukoillen,
kun vuoksi syntieni
ristillä tuskien
uhriksi annoit itsesi
myös minut vapahtaaksesi.

2.
Sinulle Getsemane
niin oli katkera,
ja kuolemasi kauhut
sai nähdä Golgata.
Koit piinan, vihan tähteni,
on kaikkeen syynä syntini.

3.
Syntinen olen, kurja,
sinua haavoitin
ja orjantappuroilla
pääs pyhän kruunasin.
Vaan minua et hyljännyt,
mitenkä kiittää voisin nyt!

4.
Vaivasi, kuolemasi
tuo ilon, autuuden,
sielusi kova tuska
on lepo sielujen.
Ja vaikka pauhaa maailma,
saan turvan, levon sinussa.

5.
En maailmasta löytää
voi rauhaa, iloa,
minulle, Jeesus, annat
ne ristis juurella.
Ah, auta siellä pysymään,
sinulle aina elämään.

6.
Kylmennyt sydämeni
nyt saata palamaan,
niin että voisin kiittää
sinua ainiaan.
Suo, että kerran taivaassa
saan olla pyhäin parissa.

Lisää suosikkeihin
Maiju Hautala 1917. Virsikirjaan 1938. Uud. Eeva Heikkilä 1986. | Sävelmä: Heikki Klemetti 1939.
Luokitus: Kristuksen kärsimys ja kuolema

Virren tarina

76 Puoleesi, Vapahtaja

Sun puolees, Vapahtaja

Maamme ensimmäinen herännäiskansanopisto perustettiin 1914 Lapuan Karhunmäkeen. Sen ensimmäisen vuoden oppilaihin kuului virren Puoleesi, Vapahtaja kirjoittaja, ylistarolainen talontytär Maiju Hautala (1893–1972), josta muutamaa vuotta myöhemmin tuli ison Malkamäen talon emäntä. Opistotalven aikana alkanut runojen sepittely jatkui, ja niin syntyi tämä pitkäperjantaivirsikin "Sun puolees, Vapahtaja". Se ilmestyi 1917 ensin opistolaisyhdistyksen lehdessä ja sitten myös Hengellisessä kuukauslehdessä. Virsikirjaan se tuli 1938. Nykyiseen virsikirjaan virren tekstiä on muokannut kirjoittajan tytär, turkulainen lehtori Eeva Heikkilä.

Vuoden 1938 virsikirjan uudistus ei vielä ulottunut sävelmiin. Uudet sävelmät eli uusi koraalikirja hyväksyttiin vasta 1943. Väliaikaiseen käyttöön 1939 toimitetussa Nuottivirsikirjassa Maiju Hautalan virsi oli saanut Ilmari Krohnin sävelmän. Sen syrjäytti sitten Heikki Klemetin (1876-1953) kaunis ja herkkä melodia, joka harvinaisen eheästi sulautuu mietiskelevään tekstiin ja sen sanomaan.

Muutamalla ilmaisuvoimaisella säkeellä Puoleesi, Vapahtaja tuo eteemme Jeesuksen kärsimystien Getsemanesta Golgatalle. Veisaaja viedään katselemaan orjantappuroilla kruunattua Vapahtajaa. Siinä hän saa tuntea: "sinua haavoitin – – pääs pyhän kruunasin" – "on kaikkeen syynä syntini". Mutta hän myös tietää Jeesuksen tuskien ja ristinkuoleman merkityksen: se kaikki tapahtui "myös minut vapahtaaksesi". Niinpä virressä soikin ilon ja kiitoksen sävel: "mitenkä kiittää voisin nyt!" Jeesuksen vaivat ja kuolema tuovat ilon ja autuuden.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.