Virren tarina
59 Leipää pelloilta maan
Bröd, bröd, åkrarnas bröd
Virsi, jonka jokainen säkeistö alkaa sanalla "leipää", ei ehkä ilman muuta tuntuisi sopivan käytettäväksi paaston aikana. Paastonajan virreksi tämä Leipää pelloilta maan kuitenkin on kirjoitettu.
Leipä-teema on siis virressä hallitseva, mutta näkökulma vaihtuu säkeistöstä toiseen. Ensimmäisen säkeistön aiheena on tavallinen, jokapäiväinen leipä. Toinen säkeistö siirtää ajatukset Jeesukseen, joka sanoi olevansa elämän leipä, ja myös Jumalan sanaan. Kolmas eli keskimmäinen säkeistö puhuu alttarin leivästä, Herran ehtoollisesta.
Neljäs säkeistö on ajankohtainen nimenomaan vuotuisen yhteisvastuukeräyksen aikaan, kansainvälistäkin vastuuta pohdittaessa, kun siinä kysytään: "Leipää merien taa eikö kaikille yllä?" Meille kristityille suunnattu vetoomus kiinnittää huomion sekä aineellisen avun antamiseen että lähetystyöhön. Viimeisen säkeistön teemana vihdoin on koko virren sisällön teologinen perusta: Jumalan valtakunnan läsnäolo Kristuksessa, lihaksi tulleessa Vapahtajassamme. Hän jakaa "leipää taivaasta".
Virren kirjoittanut suomenruotsalainen pappi Ola Cleve (1898-1977) toimi lähes koko pappisuransa ajan Helsingin ruotsalaisissa seurakunnissa, viimeksi Tuomaan seurakunnan kappalaisena, josta virasta hän jäi eläkkeelle 1966.
Virsi ilmestyi ensi kerran 1979 säveltäjänsä Harald Andersénin 60-vuotispäiväksi julkaistussa juhlakirjassa Chorus et psalmus. Andersén (1919-2001) tuli tunnetuksi suomalaisen kuorotaiteen uudistajana. Varsinaisen päätyönsä hän teki kirkkomuusikkojen kouluttajana Sibelius-Akatemiassa. Aktiivisena kirkkomuusikkona Andersén toimitti keskeisiä liturgisen musiikin julkaisuja ja oli monin tavoin mukana aikansa kirkkomusiikillisessa kehityksessä. Nykyisen virsikirjamme sävelmistön valmisteluun hän osallistui virsikirjakomitean musiikkijaoston jäsenenä.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.