Virsi 56; Tutkimaan, oi Jeesus, auta
56

Tutkimaan, oi Jeesus, auta

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Tutkimaan, oi Jeesus, auta
kärsimystäs katkeraa,
kuolemaasi kauheaa.
Siitä sielu lohdutuksen
uskossa nyt omistaa,
levon vaivoissansa saa.

2.
Saata minut, Jeesukseni,
turhuudesta maailman
turviin veren kalleimman.
Anna rauha tunnolleni,
poista tuskat painavat,
epäilykset vaikeat.

3.
Avaa silmät, että saisin
rakkauttas katsella,
Jeesus, uhrikaritsa.
Kannat synnit ristinpuussa
puolestani kärsien
vihan liekin hirmuisen.

4.
Nöyränä ja hiljaisena
kannat piikkikruunua,
riisuttuna, heikkona.
Häpeissäni, Jeesus, tunnen,
että olen syyllinen,
kova, kevytmielinen.

5.
Maailma ei siedä niitä,
jotka Herraa pelkäävät,
hänen tietään etsivät.
Raskain tie on Jeesuksella:
kansa pilkkaa, vainoaa
auttajaansa ainoaa.

6.
Juudaan suu ja viekas kieli,
kieltämiset Pietarin,
julma päätös Kaifaankin,
Pilatuksen pelkomieli,
Herodeksen kopeus
maailman on kuvaus.

7.
Ystäväsi sinut antoi
käsiin vihollisien
palkan siitä vaatien.
Yöllä joukko miekoin, keihäin
sinuun kävi käsiksi,
sinut köysin vangitsi.

8.
Jeesus, minut synnin vangin
kahleistani vapahdit,
tuomiosta armahdit.
Tuomion sait synneistämme,
koska tulit maailmaan
meitä vapauttamaan.

9.
Kuinka koskaan unohtaisin,
että kaikki vaivasi
kärsit autuudekseni!
Jospa voisin maailmassa
ristiäsi seuraten
elää sinuun luottaen!

10.
Ristisi on kunniani,
veresi on aarteeni,
autuuteni, iloni.
Siinä turva syntiselle
sielun ahdistuksissa,
siinä toivo ainoa.

11.
Sydämeeni syvään auta
kärsimykses kätkemään,
siinä rauha perimään.
Suo, kun vihdoin aukee hauta,
haavoihisi nukkua
katoovasta menosta.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Laulettu 1. säkeistö

Outi Noponen ja Juha Kuivanen (laulu), Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys

Haqvin Spegel 1694. Suom. Abraham Frosterus 1765, Elias Lönnrot 1865. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Saksassa 1653.
Sama sävelmä: 412
Luokitus: Kristuksen kärsimys ja kuolema

Virren tarina

56 Tutkimaan, oi Jeesus, auta

Jesus, lär mig rätt betrakta

Virren tekijä on Ruotsin maineikas runoilijapiispa Haqvin Spegel (1645-1714). Virressä oli alkuaan 20 säkeistöä. Se ei sisältynyt vielä vuoden 1701 suomalaiseen virsikirjaan, jossa Spegelin virsiä kyllä oli reilut parikymmentä. Tästä kärsimysvirrestä tunnetaan useita suomennoksia; ensimmäisen julkaisi Abraham Frosterus 1765, myöhemmistä suomentajista mainittakoon Henrik Renqvist. Vuoden 1886 virsikirjaan Tutkimaan, oi Jeesus, auta tuli Elias Lönnrotin suomentamana. Hän oli lopuksi jo lyhentänyt suomennoksensa 12 säkeistöön, mutta virsikirjaan se sitten kuitenkin tuli 'täysimittaisena' (19 säkeistöä). Vasta nykyisessä virsikirjassa se on tiivistetty 11 säkeistöön.

Samalla kun virsi näin on lyhentynyt, sen kokonaisilme on muuttunut. Virren lukija ja veisaaja johdatetaan nyt rukoillen mietiskelemään eli katselemaan hänen puolestaan kärsivää Jeesusta. Alkuperäisessä pitkässä virressä tähän mietiskelyyn liittyi vaikuttavana elementtinä itsetutkistelu ristiinnaulitun Vapahtajan edessä, jonka kannettavana on koko maailman syntikuorma. Siinä virren minä joutui kerta toisensa jälkeen toteamaan olevansa suuri syntinen, "köyhä synnin vanki". Tällaista itsetutkistelua on nykyversiossa vain vähän.

Virren rukous keskittyy lopuksi sen tunnustamiseen, että Jeesuksen risti merkitsee uskovalle kunniaa, iloa ja autuutta. "Siinä turva syntiselle / sielun ahdistuksissa, / siinä toivo ainoa."

Virren saksalainen sävelmä on 1600-luvun puolivälistä; ensi kertaa se on ilmestynyt painettuna 1653.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.