Virsi 486; Puoleesi, Herra, luomme
486

Puoleesi, Herra, luomme

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Puoleesi, Herra, luomme
me katsehemme nyt
ja kiitoksemme tuomme,
kun työ on päättynyt.
On sinun siunaamaas
työ ollut koulussamme.
Siunaa myös kotejamme,
kun niihin käymme taas.

2.
Kiitos, kun hyvyyttäsi
taas olet jakanut
ja hyvän Isän käsi
on meitä ohjannut.
Suo tähden Jeesuksen
anteeksi pahuutemme
ja vilppi sydämemme,
oi Isä armoinen.

3.
Kotona, koulussamme
sä ole kanssamme
ja siunaa, Jumalamme,
myös vapaa-aikamme.
Suo, että iloiten
sinua palvelemme,
avuksi rukoilemme
ääntäsi kuunnellen.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Kauko Veikko Tamminen virsikirjaan 1938. Uud. Niilo Rauhala 1985. | Sävelmä: Toisinto Sortavalasta.
Sama sävelmä: 402
Luokitus: Koulu ja opiskelu

Virren tarina

486 Puoleesi, Herra, luomme

Sun puolees, Herra, luomme

Kouluvirsi Puoleesi, Herra, luomme tuo etenkin vanhemmalle polvelle muistoja aurinkoisesta juhlasalista, parhaimpiinsa puetuista koulutovereista, kesän ja loman odotuksesta, jota himmentää hienoinen haikeus koulutovereista eroamisesta. Virsi on siis tarkoitettu lukuvuoden päättäjäisiin, mutta suvivirsi on valloittanut sen paikan.

K. V. (Kauko Veikko) Tamminen (1882 – 1946) oli evankelisen liikkeen johtohahmo 1900-luvun alkupuolella. Hän oli jäsenenä virsikirjakomiteassa 1928 – 38. Tammisen virsiä on vuoden 1986 virsikirjassa kaikkiaan viisi, lisäksi suomennoksia. Evankelisen liikkeen laulukirjassa, Siionin kanteleessa, Tammisen tekstejä on kuusitoista.

Vuoden 1986 virsikirjaehdotusta laatinut komitea otti Tammisen kouluvirren 486 poistolistalle, mutta kirkolliskokous palautti sen virsikirjaan. Komitean käsityksen mukaan virsi tuskin tulkitsee parhaalla mahdollisella tavalla nykyisen koululaispolven elämäntuntoja. Niilo Rauhala on muokannut virren nykyiseen asuun, jossa ensimmäistä kertaa virsikirjassa mainitaan sana ’vapaa-aika’.

Virren käyttöä tuskin parantaa vain kahdessa virsikirjan virressä käytettävä hieman alakuloinen, mutta ilmeikäs sortavalalainen kansantoisinto.

Markku Kilpiö

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.