Virsi 481; Jumala, käsissäsi
481

Jumala, käsissäsi

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Jumala, käsissäsi
sairaana olla saa,
kun voimani on poissa
ja mieltä ahdistaa.

2.
En paljon jaksa, Herra,
vain hiljaa rukoilla.
Nyt toisten hoiva kantaa,
saan maata levossa.

3.
Kun huoli, pelko jäytää,
sen tiedät, Herrani.
Yön tuskanhetkiin anna
vierelle enkeli.

4.
Myös rakkaitani muista
ja auta kestämään.
Oi Herra, heitä kutsu
turviisi lepäämään.

5.
Isäni, niin kuin tahdot,
nyt lapsellesi tee.
Suo, että uusi aamu
toivoa säteilee.

6.
Ja vaikka tarkoitusta
en kaikkeen löydäkään,
niin anna tässä kasvaa
sinua kiittämään.

Lisää suosikkeihin
Leena Suutarla 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Toisinto Kalannista.
Sama sävelmä: 309
Luokitus: Terveys ja sairaus

Virren tarina

481 Jumala, käsissäsi

Virsikirjaamme valmistelleen komitean apuna oli runoilijoita, joiden tehtävänä oli virsitekstien suomentaminen ja muokkaaminen sekä myös uusien virsien kirjoittaminen. Yksi komitean runoilija-avustajista oli Leena Suutarla (1938-2006), joka siihen aikaan toimi Helsingin seurakuntien sairaalateologina. Hänen huomioidensa mukaan sille alueelle kaivattiin uusia virsiä, ja niin hän kirjoitti virren Jumala, käsissäsi.

Toimittuaan ensin seurakuntalehtorina ja sitten 1974-84 sairaalateologina Helsingissä Leena Suutarla (v:sta 1989 Tiilikka) on ollut perheneuvojana ensin Mikkelissä ja viimeksi Riihimäellä. Hän on julkaissut runokokoelman Lähellä meri (1985); sen viimeisen osaston aineksina ovat sairaalasielunhoitajana saadut kokemukset.

Lyhyin, yksinkertaisin säkeistöin virsi Jumala, käsissäsi tarjoutuu sairauden heikentämän ihmisen rukoukseksi. Kun voimat ovat poissa ja mieltä ahdistaa, tämänkaltaisen runon sanat kykenevät tavoittamaan lukijansa (tai kuuntelijansa) ja kantamaan häntä eteenpäin. ”En paljon jaksa, Herra, / vain hiljaa rukoilla.”

Mitä tässä sitten rukoillaan? Yön tuskanhetkiin pyydetään vierelle enkeliä. Tärkeältä tuntuu neljäs säkeistö: ”Myös rakkaitani muista / ja auta kestämään. / Oi Herra, heitä kutsu / turviisi lepäämään.” Lopuksi virsi auttaa ja johdattaa lukijaansa toivoon ja kiitokseen: ”Isäni, niin kuin tahdot, / nyt lapsellesi tee. / Suo, että uusi aamu / toivoa säteilee. // Ja vaikka tarkoitusta / en kaikkeen löydäkään, / niin anna tässä kasvaa / sinua kiittämään.”

Virren perusta löytyy esimerkiksi näistä Paavalin sanoista: ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala! Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia” (2. Kor. 1:3-4).

Virteen on liitetty se kalantilainen sävelmä, joka on tullut tutuksi virrestä 309 ”Nyt vielä etehesi”.

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 309 tarinan yhteydessä.