Virsi 480; Muista, Jeesus, minua
480

Muista, Jeesus, minua

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Muista, Jeesus, minua
voimieni uupuessa.
Öin ja päivin sairaana
saanhan nytkin rukoilla.
Auta tuskan vaivatessa.
Sinä itse nöyrästi
kannoit oman ristisi.
Muista, Jeesus, minua.

2.
Jeesus, kulje kanssani,
kun saan ahdistusta kantaa
enkä aina ymmärrä,
miksi täytyy kärsiä.
Neuvo, mikä voimaa antaa.
Tahdon kuulla ääntäsi,
ole lohdutukseni.
Jeesus, kulje kanssani.

3.
Jääthän, Jeesus, luokseni,
muu ei riitä turvakseni.
Lempeällä kädellä
tuskan polte lievitä.
Anna valo matkalleni.
Huomispäivää tunne en,
sinä hoidat myöskin sen.
Jääthän, Jeesus, luokseni.

Lisää suosikkeihin
Rudolf Fredrik Emanuel Zetterquist 1936. Suom. William Snell 1968, Niilo Rauhala 1976. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Johann Sebastian Bach 1736.
Luokitus: Terveys ja sairaus

Virren tarina

480 Muista, Jeesus, minua

Jesu, tänk på mig

Virren on kirjoittanut ruotsalainen Rudolf Zetterquist (1905-1973) Ruotsin vuoden 1937 virsikirjaan. Kysymyksessä on sairaille tarkoitettu rukousvirsi (Sairaan virsi), mistä syystä virressä on lohdullinen ja sielunhoidollinen ote. Sairaan toivo ja lohdutus on siinä, että Jeesus on lähellä. Siksi runoilija
päättää jokaisen säkeistön rukoukseen: ”Muista, Jeesus, minua” (1), ”Jeesus, kulje kanssani” (2) ja ”Jääthän, Jeesus, luokseni” (3).

Zetterquistin virren suomensi August William Snell laadittaessa Ruotsin virsikirjan suomenkielistä laitosta 1960-luvulla. Suomen virsikirjakomitean osamietintöön 1976 virren mukaili Niilo Rauhala Snellin suomennoksen pohjalta.

 
1. Muista minua, Jeesus, päivän kuluessa.
Uupuneena, sairaana yhtä tahdon rukoilla:
Auta tuskan vaivatessa. Sinä, Jeesus, nöyrästi
kannoit oman ristisi. Muista minua.


Mainitussa komitean osamietinnössä virsi oli ns. lukuvirtenä, siis ilman sävelmää. Ruotsin virsikirjassa virteen liittyy Oskar Lindbergin sävelmä, joka ei suomalaista komiteaa miellyttänyt. Niinpä päätettiin etsiä tekstille uusi sävelmä, ja sävelmäkysymys annettiin professori Harald Andersénin mietittäväksi.

Zetterquistin virren runomitta on siinä määrin harvinainen, että sopivan sävelmän löytäminen osoittautui vaikeaksi. Musiikkijaosto esittikin toivomuksen, että jatkossa vältettäisiin tällaisia runomittoja. Andersénin ehdotuksesta komitea valitsi lopulta virren sävelmäksi Johann Sebastian Bachin (1685-1750) melodian ”Jesu, Jesu, bleib bei mir”. Suomalaisessa virsikirjassa ei aikaisemmin ole ollut Bachin sävelmiä. Seurakuntapalautteissa sävelmävalintaa pidettiin onnistuneena ja toivottiin, että sävelmään otettaisiin muitakin tekstejä ja että Bachin sävelmiä pitäisi olla virsikirjassa enemmänkin. Toisaalta sävelmää pidettiin liian vaikeana seurakunnan laulettavaksi ja ehdotettiin sen rinnalle helpompaa sävelmää.

Virsikirjakomitean valmistama uusi virsi koki kolauksen kirkolliskokouksessa 1985, kun virsikirjavaliokunta poisti sen ehdotuksesta. Edustaja Erkki Pirin ehdotuksesta kirkolliskokous palautti virren – elettiin Bachin juhlavuotta, jolloin tuli kuluneeksi 300 vuotta Bachin, viidenneksi evankelistaksi kutsutun säveltäjän, syntymästä.

Reijo Pajamo

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.