1.
Oi Herra kaikkivaltias,
maailman olet luonut
ja meille, Isä laupias,
niin paljon hyvää suonut.
Tahtosi auta täyttämään,
lahjasi kalliit käyttämään
vastuullisesti aina.
2.
Tomusta esiin kutsuen
loit meistä sanallasi
elävän sielun, ihmisen,
toimimaan kuvanasi.
Soit tehtäväksi kartuttaa
nimesi suurta kunniaa
tiedossa, totuudessa.
3.
Sinua, rakas Isämme,
ruumiimme raittiin luoja,
kiitämme elämästämme,
suo sille voima, suoja.
Ja toivoon meitä rohkaise,
yhdessä että kasvamme
rauhassa, rakkaudessa.
4.
Aikaamme auta muistamaan,
se kulkee joutuisasti,
ja tehtävämme hoitamaan
viisaasti, ahkerasti.
Karkota meistä velttous,
luo meihin uusi innostus
kaikissa toimissamme.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Inka Kinnunen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Elias Lönnrot 1871. Virsikirjaan 1886. Uud. Pekka Kivekäs ja komitea 1984. | Sävelmä: Toisinto Raumalta.
Elias Lönnrotin (1802-1884) virsi Oi Herra kaikkivaltias on syntynyt 1860-luvun lopulla, jolloin Lönnrotin synnyinpitäjään Sammattiin hänen toimestaan perustettiin ja rakennettiin ensimmäinen kansakoulu. Tämän virren hän kirjoitti koulun avajaisjuhlaan, ja sen otsikkona olikin ensin "Opistoa avattaissa". Kouluvirsien osastoon se kuului vielä edellisessä, vuoden 1938 virsikirjassa. Nyt se on, jälleen hiukan muokattuna, sijoitettu uuteen osastoon Jumalan luomistyö.
Oi Herra kaikkivaltias on virsi vastuusta ja velvollisuudentunnosta. Siinä soi myös kiitos maailman Luojalle, elämämme antajalle. Sen päätöksenä oleva rukous on aina paikallaan: "Karkota meistä velttous, / luo meihin uusi innostus / kaikissa toimissamme." – Aivan näin ei Lönnrot itse aikoinaan kirjoittanut, vaan sanoi asian näin: "Karkoita meistä kankeus, / Luo meihin halu, hartaus / Kaikissa menoissamme!"
Lönnrotin elämäkerran kirjoittaja Aarne Anttila tuo kauniisti esiin, miten tämä virsi pohjautuu Lönnrotin omiin kokemuksiin, hänen elämänhistoriaansa. Se siis nousee todellisuuspohjalta: "varhaisimman lapsuuden legendamaisesta tiedonjanosta ja vuosikymmeniä kestäneestä uskollisuudesta suurissa ja pienissä tehtävissä. Sana on siinä hiljainen ja ujo. Se saa painavuutensa ja tehonsa kauniista täyttymyksestä työssä ja elämässä.” Näin tämä virsi kertoo myös tekijästään, hiljaa ja ujosti siis, mutta vakuuttavasti..
Virren sävelmänä oli aikaisemmin vakaa satakuntalainen toisinto, joka on tuttu esim. virrestä 375 "Kun Herra hoitaa, paimentaa". Nyt se on vaihdettu toiseen satakuntalaiseen, raikkaaseen Raumalta muistiinmerkittyyn toisintoon.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.