Virsi 342; Niin ihanaa on ylistää
342

Niin ihanaa on ylistää

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Niin ihanaa on ylistää
sinua, Jumalamme,
ja hyvyyttäsi, voimaasi
nyt kiittää laulullamme.
Kuljithan aina kanssamme,
veit taistelussa voitolle
ja olit auttajamme.

2.
Ain olet ollut luonamme
aarteena kalleimpana.
Elämän vesi virvoittaa,
elämän leipä, sana.
Armosi meille virtailee
ja totuutesi valaisee
kuin tähti loistavana.

3.
On virsi täällä heikko vain
ja köyhä kiitoksemme
kaikesta, minkä meille soit
jo täällä iloksemme.
Me emme kyllin johtoas
voi ylistää ja armoas,
kun siunaat askelemme.

4.
Oi, ethän meitä, Herramme,
milloinkaan yksin heitä.
Lahjoita Hengen valkeus,
sen anna johtaa meitä.
Luo usko, toivo sydämeen
ja rakkautta Jeesukseen,
armoosi meidät peitä.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Mikael Nyberg 1900. Suom. Hilja Haahti 1900. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Raumalta.
Sama sävelmä: 460 | 475 | 530 | 572 | 728
Luokitus: Kiitos ja ylistys

Virren tarina

342 Niin ihanaa on ylistää

Det är ett kosteligt ting, o Gud

Lahjakas musiikkimies Mikael Nyberg (1871-1940) toimi aluksi Oulussa urkurina, sen jälkeen Rauman seminaarin musiikin lehtorina. Vuonna 1898 hänet valittiin Sortavalan seminaarin vastaavaan virkaan. Sortavalassa hän viettikin seuraavat neljä vuosikymmentä osallistuen monipuolisesti kaupungin musiikkielämään sekä Karjalan Evankelisen Seuran toimintaan. Jätettyään seminaariviran Nyberg toimi perustamansa Jamilahden kansanopiston johtajana. Nybergin asiantuntemusta hyödynnettiin monin tavoin. Hän oli mukana toimittamassa mm. Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaa, messusävelmistöä sekä koululaulukirjoja. Syksyllä 1939 hänen oli sodan uhan vuoksi jätettävä rakas Karjala. Nyberg kuoli Äänekoskella tammikuussa 1940.

Mikael Nyberg oli lapsuudestaan saakka hyvin herkkä ja uskonnollinen. Nämä ominaisuudet hän peri äidiltään Aina Nybergiltä, Sakari Topeliuksen tyttäreltä. Kodissa vallinnut lämmin kristillinen henki vaikutti puolestaan siihen, että juuri hengellisellä musiikilla tuli olemaan ratkaiseva merkitys hänen elämäänsä. Opiskeluvuosinaan Nyberg kirjoitti hengellisiä runoja, joissa ilmenivät hänen kristillisyytensä peruspiirteet: nöyryys, kiitollisuus, palveleva mieli sekä tinkimätön luottamus Jumalaan ja hänen johdatukseensa.

Nyberg oli 20-vuotias, kun hän kirjoitti ja sävelsi laulun "Det är ett kosteligt ting, o Gud” onnittelurunoksi vanhemmilleen heidän hopeahääpäivänään. Alpo Noposen suomentamana se otettiin Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaan 1900 (”On ihanata ylistää”). Kun teksti tuli vuoden 1938 virsikirjaan, sitä muokattiin ’virsimäisemmäksi’. Esim. säe ”On laulelomme heikko vain” muutettiin kuulumaan ”On virsi täällä heikko vain”. Nybergin omaa sävelmää pidettiin kenties liian vaikeana, koskapa uudeksi sävelmäksi valittiin raumalainen koraalitoisinto.

Reijo Pajamo

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.