Virsi 456; Jos tahdot hartain mielin
456

Jos tahdot hartain mielin

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Jos tahdot hartain mielin
palvella Jumalaa,
niin kiitä helein kielin
Herrasi kunniaa.
Auringon noususta
sen laskuun maailma
armosta avarasta
ylistää Luojaansa.

2.
Hyvyyttä, voimaa Herran
jos tutkit hartaasti,
niin huomaat joka kerran
valtansa suureksi.
Maanpiiri kansoineen
ja taivas joukkoineen
ei riitä kunniassa
verraksi Luojalleen.

3.
Ja vaikkei ole toista,
ei ketään vertaistaan,
ei varjelustaan poista
hän päältä heikonkaan.
Niin viisaudessaan
hän johtaa taivaastaan
valtaisat tähtitarhat
ja matosetkin maan.

4.
Vaan moni puutteessansa
syö leipää kyynelten
ja huokaa murheitansa
yksinään kärsien.
Kuitenkin Jumala
voi nostaa tomusta,
voi kurjimmankin auttaa
pilkasta, sorrosta.

5.
Vain tyhjät Herra täyttää
kalliilla lahjoillaan,
hän alhaisinta käyttää
voi työhön korkeimpaan.
Sen tekee kätensä,
voimansa väkevä,
ja aikanansa täyttyy
sanansa elävä.

6.
Näin tekee ihmeitänsä
voimassaan Jumala,
ihminen järjellänsä
ei niitä tajua.
Herrassa iloitsen
ja kiitän riemuiten.
On Herran armo vahva
ja iankaikkinen.

Lisää suosikkeihin
Haqvin Spegel 1673. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1880, 1937. | Sävelmä: Toisinto Lapualta.
Luokitus: Jumalan luomistyö

Virren tarina

456 Jos tahdot hartain mielin

Du som vill Herran tjena

”Hän nostaa köyhän tomusta, hän kohottaa kurjan loasta ja asettaa hänet ylhäisten joukkoon, kansansa ylimysten vierelle” (Ps. 113:7-8). Tämän oli Ruotsin runoilijapiispa Haqvin Spegel saanut kokea omassa elämässään ”aivan kirjainta myöten”, sanoo Aarni Voipio, jonka mukaan Spegelin elämänkokemukset kutoutuvat hänen psalmivirteensä Jos tahdot hartain mielin.

Haqvin Spegel (1645-1714) jäi 7-vuotiaana orvoksi, mutta pääsi opintielle, myös ulkomaisiin yliopistoihin. Kotimaahan hän palasi ”köyhänä, mutta tiedoista rikkaana”, jatkoi opintojaan ja valmistui papiksi. Hän voitti kuningas Kaarle XI:n suosion. Hänestä tuli kuninkaan rippi-isä ja hovisaarnaaja. Vuonna 1680 Spegelistä tuli Gotlannin superintendentti, viisi vuotta myöhemmin Skaran ja sen jälkeen Linköpingin piispa sekä lopuksi Upsalan arkkipiispa.

Tätä menestystä Spegel oli jo ehtinyt kokea kirjoittaessaan Jumalan huolenpidosta kertovat säkeistöt virteen Jos tahdot hartain mielin. Näin siis Aarni Voipio on lukenut Spegelin virrestä nöyrän tunnustuksen, että ulkonainen menestys ei ole johtunut hänen omista ansioistaan, vaan yksinomaan Jumalan hyvyydestä.

Jos tahdot hartain mielin on kuitenkin ’puhdas’ psalmivirsi, jollaisia Spegel halukkaasti kirjoitti. Nykyisessä virsikirjassamme hänen virsiään on 16, ja niistä yhdeksän on psalmivirsiä. Mikään ei tietenkään estä ajattelemasta, että Spegelin mielessä olivat hänen omat kokemuksensa, kun hän tätä virttä kirjoitti. Mutta samoin on varmasti ollut jokaisen muunkin psalmivirren kirjoittajan laita, niin Spegelin kuin kenen tahansa muun runoilijan. Psalmit näet ”elävät meidänkin aikanamme”, kirjoittaa Maunu Sinnemäki, ”koska niissä puhuu elävien, tuntevien, iloitsevien ja kärsivien, pelkäävien ja toivovien ihmisten ääni. Vielä enemmän: niissä ollaan Jumalan edessä sellaisina kuin me ihmiset olemme.”

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.