Virsi 455; Luodut, te Herraa kiittäkää
455

Luodut, te Herraa kiittäkää

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Luodut, te Herraa kiittäkää,
äänenne lauluun liittäkää:
Halleluja, halleluja!
Aurinko, päivän valkeus,
kuu, tähtitarhain kirkkaus,
kiitä Herraa, kiitä Herraa!
Halleluja, halleluja, halleluja.

2.
Pakkanen, myrsky, tuulispää,
kuulakas pouta, pilvisää,
kiitä Herraa! Halleluja.
Riemuitse, aamun sarastus,
ylistä, illan ruskotus,
kiitä Herraa, kiitä Herraa!
Halleluja, halleluja, halleluja.

3.
Lähteiden vesi, kirkkaana
palvellen virtaat, alhaalla,
kiitä Herraa! Halleluja!
Voimakas tulen loimotus,
liekkien lämpö, valkeus,
kiitä Herraa, kiitä Herraa!
Halleluja, halleluja, halleluja.

4.
Päivästä päivään, äiti maa,
ruokkia jaksat, kukoistaa,
kiitä Herraa! Halleluja.
Vihreys ruohon heräävän,
kypsynyt voima hedelmän,
kiitä Herraa, kiitä Herraa!
Halleluja, halleluja, halleluja.

5.
Ihminen, ristin kantaja,
anteeksi kaiken antava,
kiitä Herraa! Halleluja.
On täällä tuska, ahdistus,
taivaassa rauha, kirkkaus.
Kiitos Herran! Kiitos Herran!
Halleluja, halleluja, halleluja.

6.
Viimeinen vieras, hiljaisin,
kuolema, milloin saavutkin,
kiitä Herraa, kiitä Herraa!
Elämän Luoja, kaikessa
suo tahtoasi palvella.
Kiitos Herran! Kiitos Herran!
Halleluja, halleluja, halleluja.

7.
Oi, nöyryydessä palvelkaa,
Luojaamme kunnioittakaa,
halleluja, halleluja!
Te nöyryydessä palvelkaa
ja kiittäkää ja rukoilkaa
suurta Herraa! Halleluja.
Halleluja, halleluja, halleluja.

Lisää suosikkeihin
Franciscus Assisilaisen Aurinkolaulun mukaan William Henry Draper 1926. Suom. Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Keskiajalta / Saksassa 1623.
Luokitus: Jumalan luomistyö

Virren tarina

455 Luodut, te Herraa kiittäkää

All creatures of our God and King

Sydämellinen rakkaus ja ilo oli suurimpana voimana Franciscus Assisilaisen (1182-1226) elämässä, kirjoittaa J. R. Koskimies. "Hän rakasti koko Jumalan luomakuntaa, eikä vain ihmisiä. Kaikki luonnossa saarnasi hänelle Jumalasta ja Kristuksesta, ja kaikessa hän rakasti Jumalaa ja Kristusta. Ja hän jaksoi rakastaa, sillä hän iloitsi. Rakkaus ja ilo teki hänestä innostuneen runoilijan."

Edellä sanottu viittaa kuuluisaan Aurinkolauluun, jonka Franciscus loi elämänsä lopulla, sairaana ja miltei sokeana. Siitä on kaksi hyvää suomennosta. Vanhemman niistä on tehnyt Tyyni Tuulio, uudemman Seppo A. Teinonen suomentamiinsa Franciscuksen koottuihin kirjoituksiin (Kutsu köyhyyteen, 1981). Aurinkolaulu ei ole mitallinen, säkeistömuotoinen runo, joka sellaisenaan kelpaisi virsikirjaan. Mutta kuten Vanhan testamentin psalmeista on senkin pohjalta virsiä tehty. Tällainen mukaelma on Luodut, te Herraa kiittäkää. Sen on sepittänyt englantilainen pappi William H. Draper (1855-1933).

Aurinkolaulun alkuperäinen nimi on "Luotujen ylistys". Kaikki luodut, joita Franciscus sanoo veljiksi ja sisariksi, saavat kutsun ylistämään Luojaa: aurinko, kuu ja tähdet, tuuli, ilma ja kaikki säät, vesi, tuli ja äiti maa, kukat ja yrtit. Ja ihmiset: "ne jotka antavat anteeksi rakkaudesta sinuun ja kestävät kipua ja koettelemusta". Ja vielä "sisaremme ruumiillinen kuolema, jota yksikään elävä ei voi välttää". Näille kaikille kuuluu runoilijan kutsu: "Ylistäkää ja siunatkaa Herraani ja kiittäkää ja palvelkaa häntä suuressa nöyryydessä."

Kukapa olisi paremmin sopinut tämän englantilaisen virren suomentajaksi kuin Anna-Maija Raittila, jonka omista teoksista tärkeimpiä on Franciscus astui ovestani (1988). Aurinkolaulussa, hän sanoo, "Franciscuksen hengenriemu, allegrezza, oli valloillaan". Se on "riemua maan kauneudesta ja kaiken elävän veljeydestä".

Virrellä on sama komea sävelmä, jolla Draperin virttä Englannissa lauletaan. Sävelmä on peräisin saksalaisesta 1623 ilmestyneestä kirkkolaulukokoelmasta, mutta sen juuret ulottunevat keskiajalle saakka.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.