Virsi 450; Maa kaikki vaikka Herran on
450

Maa kaikki vaikka Herran on

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Maa kaikki vaikka Herran on,
myös ääret avaruuden,
on ihmiskunta turvaton
porteilla vastaisuuden.
Se kohtalonsa aavistaa,
se pelkää itseänsä.
Päin päivää kauhistuttavaa
se tuntee rientävänsä.

2.
Rukoilen: Armas Isäni,
tee ihmislapsillesi
tutuksi suuri armosi
ja valtasuuruutesi.
Suo, että kansain asumat
maan ääret kaikkialla
turmalta varjeltuisivat
sun hallintasi alla.

3.
Voit, armon Herra, hajottaa
pois itsekkyyden muurin,
niin että lapses oivaltaa:
se joukossa on suurin,
ken enin auttaa, palvelee
ja toisten kuormaa kantaa.
Alttiiksi sydämemme tee,
on autuainta antaa.

4.
Näin veljesmieltä edistää
suo meidän johdossasi.
Suo, että yksi määränpää
yhdistää kansojasi:
ei orjia, ei vapaita,
vaan yhtä Kristuksessa
jo maailmassa alhaalla
ja kerran autuudessa.

Lisää suosikkeihin
Jaakko Haavio 1962. Virsikirjan lisävihkoon 1963. | Sävelmä: Toisinto Sortavalasta.
Sama sävelmä: 410
Luokitus: Yhteys

Virren tarina

450 Maa kaikki vaikka Herran on

Maa kaikki Herran vaikka on

Vuoden 1938 virsikirjaan valmisteltiin 1960-luvun alussa lisävihkoa, jossa mm. kirkon lähetystehtävän oli määrä nousta näkyviin. Lisävihkokomitean puheenjohtaja Jaakko Haavio (1904-1984) kirjoitti silloin tämän lähetysvirren.

Virren ensimmäisessä säkeistössä puhutaan turvattomasta ihmiskunnasta. ”Se kohtalonsa aavistaa, / se pelkää itseänsä. / Päin päivää kauhistuttavaa / se tuntee rientävänsä.” Virsi vaikuttaa rauhanvirreltä. Sellaiseen oli lisävihkoa valmisteltaessa ja hyväksyttäessä (1963) aihettakin. Takana olivat mm. Unkarin kansannousu ja sen kukistaminen 1956, ns. yöpakkaskausi Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa 1958, Neuvostoliiton ydinkokeet 1960-luvun alussa, Berliinin muurin rakentaminen 1961. Ydinsodan uhka oli selvästi aistittavissa, kun Neuvostoliitto toi ydinohjuksiaan Kuubaan 1962.

Haavion virsi on silti lopulta lähetysvirsi. Se tarjoaa palvelua ratkaisuksi maailman kriiseihin, ja sen viimeinen säkeistö päättyy ykseyden näköalaan.

Maailman kriisien kanssa samanaikaisesti kokoontui 1961 Kirkkojen Maailmanneuvosto kolmanteen yleiskokoukseensa New Delhissä Intiassa. Kokouksen valmistelevissa asiakirjoissa ja sitten sen jaostoissa keskusteltiin Kristuksen kirkon maailmanlaajasta lähetystehtävästä, missiosta, ja sen kolmesta osa-alueesta: todistuksesta, palvelusta ja ykseydestä. Missio toteutuu vain ja kirkko on Kristuksen kirkko vain, jos mission kaikki osa-alueet toteutuvat sen elämässä ja kattavat toisensa.

Jaakko Haaviolta Suomen kirkko sai siis yhäkin mitä ajankohtaisimman ekumeenisen lähetysvirren ja rauhanvirren.

Pekka Kivekäs

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.