Virsi 390; Oi Jeesus, armon ruhtinas
390

Oi Jeesus, armon ruhtinas

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Oi Jeesus, armon ruhtinas,
sinua tahdon kiittää.
Kun viivyt läsnä, laupias,
niin turva, rauha riittää.
Ken tielläsi vain vaeltaa,
hän aina lohdutuksen saa,
kun hänen kanssaan kuljet.

2.
Mä yönkin synkän keskellä
vaellan turvissasi.
Käyt korven tiellä vierellä,
en pelkää omanasi.
Näin, Jeesus, suojaat vaaroissa,
valolla täytät kirkkaalla
myös ahdistuksen rotkot.

3.
Ja vaikka vuorten haudaksi
maan syvyys aukeaisi,
maailma vaikka hukkuisi
tai tyhjiin raukeaisi,
niin vahva, varma turvani
ja kallioni, linnani,
oi Jeesus, olet aina.

4.
Ja vaikka järkkyisikin maa
ja tulva syöksähtäisi
tai raunioita, kuolemaa
vain kaupungeista jäisi,
niin järkkymättä kuitenkin
jää muuri Herran kaupungin.
Se kestää paikallansa.

5.
Ah, Jeesus vahva linna on,
suojamme turvallinen.
Hänessä olen peloton
ja aivan rauhallinen.
Kun minua hän vahvistaa
ja hengen voiman uudistaa,
en muusta mistään huoli.

6.
Siis aina kiitän Herraani
kaikesta sielustani
ja häneen liitän toivoni
kaikissa vaiheissani.
Ylistys rauhanruhtinaan
ja Herran kansan kuninkaan
nyt, aina, ikuisesti!

Lisää suosikkeihin
Abraham Achrenius 1756. Uud. Elias Lönnrot 1865. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Keskiajalta / Saksassa 1539.
Sama sävelmä: 128
Luokitus: Jumalan varjelus ja johdatus

Virren tarina

390 Oi Jeesus, armon ruhtinas

O Jesu! Jesu suloinen

Marraskuun 1. päivänä 1755 tapahtui Lissabonin tuhoisa maanjäristys. Kuolonuhrien määräksi ilmoitettiin siihen aikaan 50 000, nykyään se on arvioitu jopa suuremmaksikin. Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius (1706-1789), varhaisemman herännäisyyden johtomies ja virsirunoilija, kokosi tietoja tapahtumasta ja sen vaikutuksista – suunnattoman hyökyaallon, tsunamin, mainingit tuntuivat jopa Ruotsissa ja Suomessakin, "Turun joessa". Näin syntyi 98-säkeistöinen runoraportti, jonka voisi hyvinkin rinnastaa oman aikamme radio- tai televisioreportaaseihin.

Mutta tässä katastrofissa Achrenius näki myös Jumalan rangaistuksen ja ajan merkin, ja siksi hän kirjoitti sen johdosta myös useita hengellisiä virsiä. Näin valmistui 40-sivuinen arkkiveisujulkaisu Sijtä Hirmuisesta ja surkiasta maanjäristyxestä, Lisabonin Suuresa Pääcaupungisa Portugalin waldacunnasa. Siinä oli kaikkiaan kahdeksan runoa ja niissä yhteensä 228 säkeistöä. Myöhempiin painoksiin Achrenius lisäsi vielä kaksi virttä.

Vihkosen viimeisestä virrestä "Jumalan Lasten Kijtos ja uscon wahwistus", joka alkoi sanoilla "O Jesu! Jesu suloinen", tuli Elias Lönnrotin uudistamana vuoden 1886 virsikirjaan virsi "O Jesus, armon ruhtinas, sua kiitän hartahasti". Nykyisessä virsikirjassa se siis alkaa sanoilla Oi Jeesus, armon ruhtinas.

Tämän virren taustana on siis koko maanosaamme järkyttänyt katastrofi. Siihen viittaavat säkeistöt (3. ja 4.) liittyvät myös psalmiin 46, jossa luemme: "Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin."

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 128 tarinan yhteydessä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.