Virsi 375; Kun Herra hoitaa, paimentaa
375

Kun Herra hoitaa, paimentaa

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Kun Herra hoitaa, paimentaa,
ei silloin mitään puutu.
Hän kaitsemasta minua
ei väsy, ei hän suutu.
Hän ruokkii taivaan leivällä
ja elävällä vedellä
virvoittaa sieluani.

2.
Minua tiellä autuuden
hän ohjaa Hengellänsä.
Luo tuoreen, vehmaan laitumen
hän kutsuu äänellänsä.
Hän tuntee kaikki tarpeeni,
hän täyttää köyhän sieluni
armollaan avaralla.

3.
Ja pimeässä laaksossa
jos yksin vaeltaisin
ja tuhansissa vaaroissa
jos tuskaa maistaa saisin,
niin pelkäisi en kuitenkaan,
kun vitsallaan ja sauvallaan
minua Herra johtaa.

4.
Hän sielulleni valmistaa
runsaimman armopöydän.
Hän Hengellänsä vahvistaa,
niin että riemun löydän.
Minua seuraa laupeus
ja Herran hyvyys, rakkaus
päivien loppuun asti.

Lisää suosikkeihin
Bengt Jakob Ignatius psalmin 23 ja virren 374 pohjalta 1824. Uud. Jacob Tengström 1836. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Toisinto Porista.
Sama sävelmä: 582
Luokitus: Jumalan varjelus ja johdatus

Virren tarina

375 Kun Herra hoitaa, paimentaa

Kun Herra mua paimentaa

Virsi on esitelty yhdessä samanaiheisen virren 374 kanssa.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.