Virsi 282; Oi Jeesus, korkein lohdutus
282

Oi Jeesus, korkein lohdutus

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Oi Jeesus, korkein lohdutus,
autuuden, armon lähde!
Ah, kuule kurjan valitus
nyt kuolemasi tähden.
Sieluni pelkää, vapisee,
minua synti kahlitsee
ja pitää vankinansa.

2.
Armahda tässä hädässä
ja riennä avukseni.
Vuokseni kuolit ristillä,
sovitit rikokseni,
vapaaksi että pääsisin
ja tuomiosi välttäisin,
sen vaikka ansaitsenkin.

3.
Kun öin ja päivin muistelen
mennyttä elämääni,
lyö karvas muisto syntien
kuin aallot yli pääni.
En rauhaa saa, en lepoa,
on voima viety ruumiista
ja luista, ytimistä.

4.
Vaan elävästä sanasta
saan jälleen rohkeutta.
Se nostaa minut kuolleista
ja alkaa luoda uutta.
Se armostasi vakuuttaa
ja murheessani lohduttaa,
se uuden toivon antaa.

5.
En koskaan kyyneleilläni
voi päästä synneistäni.
Turvani on vain veresi,
se vuoti edestäni.
Se veri puhuu paremmin
kuin veri hurskaan Aabelin,
ei kostoa se vaadi.

6.
Anteeksi anna syntini,
armahda, Jeesukseni,
kun rikoin pyhän tahtosi,
oi Herra, synteineni.
Ristisi kalliin unohdin,
maailman mieltä noudatin
ja kuljin omaa tietä.

7.
Kuin Manassen ja Daavidin,
oi Herra, kerran säästit,
kuin kieltäjäsi Pietarin
synneistä, Jeesus, päästit,
kuin ristinpuussa ryöväri
sai armon, johon turvasi,
niin armahda myös minut.

8.
Uskoni sinuun vahvista,
suo ristiin turva panna.
Kaikissa ahdistuksissa
tuntooni rauha anna.
Ja Hengelläsi lohduta
myös viime hetken tullessa,
kun kuolemani kohtaan.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Haqvin Spegel 1686. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1937, 1984. | Sävelmä: Johann Crüger 1653.
Sama sävelmä: 89a | 436
Luokitus: Katumus ja rippi

Virren tarina

282 Oi Jeesus, korkein lohdutus

O Jesu Christ, min högsta tröst

Ruotsin karoliinisen ajan suuri runoilijapiispa Haqvin Spegel (1645-1714) näyttää tätä nykyä olevan suomalaisille virrenveisaajille tutumpi kuin konsanaan oman maansa kirkkokansalle. Hänen virsiään on meidän virsikirjassamme viisitoista, kun niitä Ruotsin kirkon virsikirjassa on enää yhdeksän.

Moni Spegelin virsi pohjautuu Vanhan testamentin psalmeihin. Niinpä virren 284 Ah autuas, ken armosta sisältö nousee katumuspsalmista 32, jonka otsikkona Raamatussa on "Synnintunnustus ja anteeksianto". Sekä sisältönsä että sijaintinsa puolesta lähellä sitä on Spegelin toinen katumusvirsi 282 Oi Jeesus, korkein lohdutus. Varsinaisen eron huomaa heti alkusanoista: Kun psalmivirsi puhuu Jumalasta ja puhuttelee häntä, tätä toista virttä voi sanoa sen uusitestamentilliseksi vastineeksi. Siinä käännytään Jeesuksen puoleen. "Anteeksi anna syntini, armahda, Jeesukseni." Virsien sisällössä ei olennaista eroa ole.

Tunnustamattomien syntien taakan kuvaus on psalmivirressä monisanaisempi. "Niin kauan kuin minä vaikenin synnistäni, ruumiini riutui ja kuihtui", sanoo psalminkirjoittaja, ja saman toistaa virsi vaikuttavasti (284:2). Samaa kuvaa Spegel käyttää myös virressä 282: "En rauhaa saa, en lepoa, / on voima viety ruumiista / ja luista, ytimistä." Me tosin käyttäisimme muita ilmaisuja, sanoo Maunu Sinnemäki kirjassaan Kauneimmat psalmit: Me hermostumme, olemme stressaantuneita, koemme selittämätöntä ahdistusta, heittäydymme koviksen rooliin. "Mutta sisäinen tuska ei hellitä. Taakat kulkevat mukana."

"Armoa meidän jokaisen on aina anottava", opettaa virsi. Kumpikin virsi neuvoo pyytämään armoa Herralta ja luottamaan hänen sanaansa. Siitä saamme uutta rohkeutta. "Se nostaa minut kuolleista ja alkaa luoda uutta." Ja saatuaan synnit anteeksi ja tuntoonsa rauhan ei ihminen lakkaa kiittämästä Jumalaa hänen armostaan.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.