Virren tarina
274 Kristuksen tähden menköön vain
(För Christus fare allt sin kos)
Virren englanninkielistä alkutekstiä ei tunneta, mutta tekijä on todennäköisesti Maurice Greene (n. 1696-1755), joka paremmin tunnetaan säveltäjänä. Hänen uransa urkurina alkoi Lontoossa jo 20-vuotiaana, ja hänestä tuli kuninkaallisen soittokunnan kapellimestari ja Cambridgen yliopiston musiikin professori. Greene sävelsi etupäässä hengellistä musiikkia, mutta myös jokusen oopperan.
Suomessa tämän virren teksti esiintyy ensi kerran ruotsinkielisenä käännöksenä Sionsharpan-kokoelmassa 1874 ("För Christus fare allt sin kos") ja suomennoksena samana vuonna Sionin kanteleesssa. Siinä se jo alkoi sanoilla ”Kristuksen tähden menköön vain”. Kumpikin käännös oli nämä laulukirjat toimittaneen J. A. G. Hymanderin käsialaa. Virsikirjaan laulu otettiin 1938.
Virren säveltäjästä ei ole sen varmempaa tietoa kuin tekstin kirjoittajastakaan. Hän oli mahdollisesti William Tans'ur (k. 1783), jonka julkaisemaan kokoelmaan The Harmony of Sion tämä sävelmä sisältyy. Toisen näkökannan mukaan Tans'ur olisi vain sävelmän sovittaja ja julkaisija. Edellisessä virsikirjassa hänet oli merkitty virren säveltäjäksi, mutta nykyisessä on vain merkintä "Englannissa 1734". Sävelmästä on tullut meillä hyvinkin suosittu. Niinpä se on Siionin kanteleessa neljän laulun sävelmänä, ja neljästi sen tapaa myös kirkkomme ruotsinkielisessä virsikirjassa.
Virrestä Kristuksen tähden menköön vain kuvastuu sellaisen ihmisen mieliala, jonka elämälle usko on antanut uuden sisällön. Herätyksen aikojen nuoret ovat tunteneet virren ehdottomuuden omakseen. Toisaalta virsi on vahvasti raamatullinen, sillä se perustuu apostoli Paavalin sanoihin (Gal. 2:20): "Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani."
Tauno Väinölä
Sävelmästä lisää virren 78 tarinan yhteydessä.
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.