Virsi 245; Nyt sydän luopuu kalleimmastaan
245

Nyt sydän luopuu kalleimmastaan

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Nyt sydän luopuu kalleimmastaan,
pois antaa onnen maallisen.
Tuo, Pyhä Henki, lohdutusta
nyt sydämeltä Kristuksen.
Kristuksen kanssa kaikkeni
käsiisi annan, Isäni.

2.
Nyt sydän ottaa tuskan vastaan
ja taipuu alle kuormansa.
Oi Jeesus Kristus, haavat hoida
ja nosta, kanna, pelasta.
Kristuksen kanssa kaikkeni
käsiisi annan, Isäni.

3.
Nyt sydän täynnä ahdistusta
saa kaiken jättää Herralleen.
Jää, Isä taivaan, keskellemme,
niin itku vaihtuu kiitokseen.
Kristuksen kanssa kaikkeni
käsiisi annan, Isäni.

Lisää suosikkeihin
Jochen Klepper 1940. Suom. Anna-Maija Raittila 1983. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Georg Neumark 1657.
Sama sävelmä: 370 | 479
Luokitus: Hautaus

Virren tarina

245 Nyt sydän luopuu kalleimmastaan

Nun sich das Herz von allem löste

Joidenkin virsien syntytilanne tunnetaan tarkalleen. Niihin kuuluu saksalaisen kirjailijan Jochen Klepperin (1903 – 1942) ”lohdutusvirsi vainajienpäivänä”. Sillä on myös otsikko ”Sinun armosi on minun lohdutukseni” sekä omistus: ”Lapselleni”. Virsi on syntynyt torstaina 29.9.1940.

Otsikot ja päivämäärät eivät kuitenkaan vielä avaa kokonaan virren traagista taustaa. Sleesialaisen papin poika Jochen Klepper avioitui vuonna 1931 juutalaisen leskirouvan kanssa. Aiemmasta avioliitosta leskellä oli kaksi tytärtä. Kansallissosialistien päästyä valtaan 1933 Klepper menetti juutalaisen puolison vuoksi työpaikkansa ensin radiossa ja pari vuotta myöhemmin myös kustannusliikkeessä. Osasyynä oli lisäksi hänen jäsenyytensä sosiaalidemokraattisessa puolueessa.

Elämäntilanteen entisestään vaikeutuessa vanhempi tyttäristä saatiin Englantiin ennen sodan syttymistä. Nuorempi tytär sai vuonna 1940 kutsun työpalvelukseen. Käytännössä se merkitsi usein pakkotyötä aseteollisuudessa. Tämän ahdistuksen keskellä syntyi virsi Nyt sydän luopuu kalleimmastaan. Virren raamattuviitteenä on myös Psalmi 109:21: ”Herra, minun Herrani, tule avukseni nimesi kunnian tähden! Sinä olet hyvä ja uskollinen, pelasta minut!”

Nuoremman tyttären muuttoa Ruotsiin yritettiin vielä vuonna 1942, mutta turhaan. Oli ilmeistä, että äidin ja tyttären kohtalona olisi ollut tuhoamisleiri. Niinpä Klepperin viimeinen päiväkirjamerkintä kertoo: ”Iltapäivällä neuvottelussa Turvallisuuspalvelussa. Nyt kuolemme – voi, sekin on Jumalassa – tänä yönä käymme yhdessä kuolemaan. Yllämme on viimeisinä hetkinä taistelevan, siunaavan Kristuksen kuva. Sen näyn alla elämämme päättyy.”

Klepper ehti lyhyen elämänsä aikana kirjoittaa mm. laajan historiallisen romaanin Der Vater (Isä). Suunnitelma oli valmiina Lutherin ja hänen puolisonsa elämää kuvaavaan romaaniin. Vuodesta 1935 alkaen hän ryhtyi runoilemaan myös virsiä. Kyrie-nimiseen kokoelmaan kertyi vuoteen 1940 mennessä kaikkiaan 29 virsitekstiä. Saksan evankelisen kirkon virsikirjassa niitä on 12.

Nyt sydän luopuu kalleimmastaan –virren alkuperäisessä muodossa säkeistöt ovat nelisäkeisiä. Virteen valitun Georg Neumarkin sävelmän (1657) vuoksi jokaiseen säkeistön loppuun on jouduttu lisäämään kaksi kertosäkeenomaista säettä: ”Kristuksen kanssa kaikkeni / käsiisi annan, Isäni.” Lisäys vastaa hyvin virren sisältöä ja nousee sen syntytilanteesta.

Markku Kilpiö

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.