Kirkkovuoden viimeistä edellisen sunnuntain otsikko "Valvokaa" on mahdoton kehotus niille, jotka nukkuvat. Heille pitää huutaa: Herää! Herätkää! Onneksi on virsikirja. Siellä se herätyshuuto kaikuu.
Herää, nouse nukkumasta sopisi – alkusanojensa perusteella – alkuvirreksi minä pyhänä tahansa: on aika valveutua osallistumaan yhteiseen jumalanpalvelukseen! Selkeä herätysvirsi liittyy kuitenkin valvomisen sunnuntain tekstiin, vertaukseen kymmenestä neitsyestä.
Virren tekijä on varhaisemman herännäisyyden merkkimies, Nousiaisten kirkkoherra, virsirunoilijana tunnettu Abraham Achrenius (1706-1769). Itse asiassa tässä on esimerkki siitä, millaisia vaiheita virsi voi joutua kokemaan. Achreniuksen alkuperäistekstissä (1746) on 15 säkeistöä. Virsikirjan lisävihkoehdotukseen 1923 J. W. Wallinheimo mukaili siitä 9-säkeistöisen version. Virsikirjaan se lopulta 1938 tuli viiteen säkeistöön tiivistettynä. Nykymuotoa on vielä siitäkin muokattu.
Achreniuksen pitkää alkuperäisvirttä veisaavat yhä Länsi-Suomen rukoilevaiset (HSHL 29). Sanallista yhtäläisyyttä sen ja virren 153 välillä on tuskin lainkaan. Kun virsi silti yhä on merkitty Abraham Achreniuksen tekemäksi, on selvästikin lähdetty siitä, että ilman häntä meillä ei tätä virttä olisi ollenkaan.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.