Virren tarina
146 Rauhan saivat pyhät Herran
Teitä rauhan saanehia
Lauri Kallialan kolmesta virrestä ilmeisesti varhaisin on Rauhan saivat pyhät Herran. Se on syntynyt syyskuussa 1931, kun sen runoilija, Mäntän kirkkoherra, oli siunannut oman äitinsä haudan lepoon. Mäntän kanttorin Väinö Rauhalan säveltämänä se ennätti vielä mukaan samana vuonna ilmestyneeseen kokoelmaan Pyhiä sointuja, joka oli "Suomen kanttorien ja urkurien sävellysjulkaisu Kirkko- y.m. hengellisten kuorojen ohjelmistoa varten". Laulun otsikkona oli "Pyhäin päivänä", ja se alkoi tällaisella säkeistöllä: ”Teitä rauhan saanehia, laannehia / taisteluista tämän maan / nyt me mielin muistelemme, siunailemme / niin kuin syksy suveaan.”
Säkeistöjä oli kaikkiaan kuusi, joista kolmannen, neljännen ja kuudennen helposti tunnistaa samoiksi kuin nykyisen virren 146 säkeistöt 2, 3 ja 4: ”Ette enää itke siellä, niin kuin vielä / itkitte Te päällä maan, / täällä painoi mainen taakka, maahan saakka, / siell' ei enää milloinkaan. // Täällä kylväin kyyneleitä, murheen teitä / taivalsitte valittain, / siellä ilolyhteitänne, käsissänne / suodaan Teidän kantaa ain'. // Sinne Herra armos kautta, meitä auta / luokses ikikunniaan. / minne pääsi vainajamme, rakkahamme / kasvojasi katsomaan.”
1930-luvun virsikirjakomitea näet karsi Kallialan tekstistä puolet eli kolme säkeistöä sekä rakensi virteen ihan uuden alkusäkeistön: ”Rauhan saivat pyhät Herran, / jotka kerran / taistelivat päällä maan. / Kun me heitä muistelemme, / kaipailemme / sinne taivaan kunniaan.” Kallialan alkuperäistekstiä oli melkoisesti muokattava, ennen kuin se kelpasi virsikirjaan (samoin näkyy käyneen hänen kahdelle muullekin virrelleen, 247 ja 583). Vuoden 1938 virsikirjaan tämä virsi sitten tuli komitean ehdotuksen mukaisena.
Oman pappinsa runon säveltäneen Väinö Rauhalan melodia ei kuitenkaan tarttunut Kallialan virteen. Virsikirjassa se sai saman sävelmän kuin Elsa Christina Holmstenin suurenmoinen ”Kiitos olkoon Jumalalle” (307). Se on savolainen kansantoisinto, Armas Maasalon muodostamana.
Mäntän tehdasyhdyskunta erotettiin Vilppulasta omaksi seurakunnaksi 1921. Lauri Kalliala (1885-1970) tuli sen ensimmäiseksi kirkkoherraksi, ensin virkaa toimittavaksi ja vuodesta 1930 vakinaiseksi. Keuruun kirkkoherraksi hän siirtyi 1935 ja eläkkeelle 1958.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.
Edellinen
