Virren tarina
133 Halleluja! Nyt ylistys
Halleluja, Lob, Preis und Ehr
Teologisesti pitävä kooste tämä Pyhän Kolminaisuuden päivän virsi! Laulu saksalaisten pietistien laulukirjasta vuodelta 1698 vaelsi Ruotsin nuorten herrnhutilaisten kokoelmaan Sions Sånger, jonka taas Elias Lagus julkaisi suomeksi 1790. Laulun virsikirjakelpoisuuden pani merkille Henrik Gabriel Krusberg, Inkerinmaalla työskennellyt pappi, ja 1819 lähetti sen paranneltuna silloiselle virsikirjakomitealle. Komitean virsikirja ei tullut käyttöön, mutta Krusbergin virsi tuli vuoden 1886 virsikirjassa.
Virren sävelmä kuului Kolminaisuutta ylistävään lauluun Triformis relucentia (kolmenmuotoinen säteily) keskiaikaisessa Piae Cantiones -kokoelmassamme (PC). Laulun syntymämaata emme tiedä emmekä säveltäjää, mutta sanoittaja esittäytyy: säkeistöjen alkukirjaimista ja viimeisen säkeistön ensimmäisestä sanasta koostuu lause: Thomas fecit -Thomas teki. Tietämättä jää, kuka Thomas, missä ja milloin.
Thomaksen laulun lennokas sävelmä kesytettiin juhlavaksi koraaliksi, kun 1900-luvun alkupuolella haluttiin lisätä virsikirjan sävelmistöön kansallista ainesta. Mutta viheltelepä alkuperäistä PC-sävelmää (esim. Andersén-Mäkinen: Piae Cantiones, Musiikki Fazer 1967, n:o 48): tanssihan se on, vihelsitpä verkkaan tai vikkelästi, tanssi Pyhälle Kolminaisuudelle, joka asuu in empyreo - niin laulun säkeistöt päättyvät. Keskiajan kehällisessä maailmankuvassa kehien ulkopuolella oli empyreum, "tulikehä", jossa Pyhä Kolmiyhteinen enkeleineen ja pyhineen majaili. Sinne Turun koulupojat lähettivät laulaen ja tanssien ylistyksensä. Mekin ylistämme tällä virrellä Kolmiyhteistä, joskaan emme enää taida tanssia.
Pekka Kivekäs
Sävelmästä lisää virsien 144 ja 423 tarinoiden yhteydessä.
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.