Virsi 110; Polvistu eteen Herrasi
110

Polvistu eteen Herrasi

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Polvistu eteen Herrasi
nyt lauma lunastettu.
Jo Isä Pojan korotti,
on Herra kirkastettu.
Hän jätti vaivat synnin maan,
hän astui taivaan kunniaan.
Nyt hallitsee hän siellä.

2.
On ympärillä istuimen
tuhannet laulamassa.
Soi kiitos iankaikkinen
joukossa valtavassa.
Ja ”Pyhä, pyhä” kajahtaa.
Sen ihanuuden aavistaa
jo lauma lunastettu.

3.
Soi laulu: ”Kiitos iäti,
Karitsa teurastettu,
on kautta pyhän veresi
laumasi lunastettu.
Aukaisit tiemme autuuteen.
Nyt arvollinen kiitokseen
vain sinä olet, Herra.”

4.
Näin kaikuu kiitos pyhien
sinulle taivaassasi.
Myös meidän maassa vaivojen
suo laulaa kiitostasi.
Sait, Jeesus, kruunun, valtikan,
sait voiman, vallan, kunnian,
nyt puhut puolestamme.

5.
Nyt eteen Herran Kristuksen
me maahan langetkaamme
ja häntä kiittäin, rukoillen
jo täällä palvelkaamme!
Suo, Jeesus, meille pelastus,
suo usko, toivo, rakkaus,
vie riemuun meidät kerran.

Lisää suosikkeihin
Ruotsalainen 1826. Suom. Lauri Pohjanpää 1923. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Heikki Klemetti 1907.
Luokitus: Kristuksen taivaaseenastuminen

Virren tarina

110 Polvistu eteen Herrasi

Du Christi dyra köpta hjord

Helatorstai on Jeesuksen taivaaseen astumisen muistojuhla. Apostolien teoissa kerrotaan, miten Jeesus nousi taivaaseen pilven kuljettamana opetuslasten ihmettelevien katseitten edessä. Evankeliumit kertovat samasta tapahtumasta hieman yksinkertaisemmin. Virressä 110 ei puhuta enää tuosta taivaaseenastumistapahtumasta, vaan kuvataan olosuhteita perillä.

Kuvaus on peräisin Johanneksen ilmestyksen 4. ja 5. luvuista, joissa kuvataan taivaallista jumalanpalvelusta. Helatorstain Herra on taivaan kuningas. Tuntematon ruotsalainen virren tekijä liittää Ilmestyskirjan jumalanpalvelusnäyt ikään kuin suoraan taivaaseenastumisen juhlintaan. Näiden kuvien mukaan taivaassa hallitsee Kristus, jota pyhien joukkoon juhlimaan päässeet ylistävät laulaen ja maahan langeten. Virsi on omiaan vahvistamaan kuvaa taivaasta paikkana, jossa periaatteessa toimitaan samalla tavalla kuin täällä maan päällä. Keskeinen autuuden muoto on ylenpalttinen kiitollisuuden tunne, jota ilmaistaan mahdollisimman näyttävästi.

Klemetin sävelmän alkuperäinen tekstiyhteys on pääsiäisvirsi 86. Koraalin alku on kuin kuva taivaaseen astumisesta pitkin harppauksin. Siihen se sinänsä sopii yhtä hyvin kuin pääsiäisen ylösnousemusta kuvaamaan. Molemmissa juhlissa on aihetta voitonriemuiseen ja jopa hiukan mahtipontiseen veisaamiseen.

Hannu Vapaavuori

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.