1.
Oi Jeesus, yksin laupeus,
käsittämätön rakkaus
toi sinut tänne maailmaan
syntisten tähden kuolemaan.
2.
Tuonelaan astuit, voittaja,
ja nousit ylös kuolleista
ja astuit jälleen taivaaseen,
herrauteesi ikuiseen.
3.
Näin olet kaiken täyttänyt,
lunastustyösi päättänyt.
Taivaassa sijaa valmistat
kaikille, jotka uskovat.
4.
Et omiasi milloinkaan
orvoiksi hylkää maailmaan,
vaan annat Pyhän Henkesi
lohduttajaksi, oppaaksi.
5.
Velkamme suuren maksaja,
puolustat meitä taivaassa,
Isääsi aina rukoilet
ja hänen kanssaan hallitset.
6.
Kun päättyy aika maailman,
niin sinun nähdään saapuvan
suuressa kunniassasi,
vanhurskas, pyhä tuomari.
7.
Kun kunniaasi päältä maan
siunatut silloin kutsutaan,
suo, Jeesus, että minäkin
Isäsi kotiin pääsisin.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Yhdistelmä kahdesta latinalaisesta hymnistä Jesu nostra redemptio (900-luvulta) ja Ascendit Christus hodie (vuodelta 1360). Edellisen suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583, jälkimmäisen Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Yhdisti komitea 1984. | Sävelmä: Toisinto Pohjanmaalta.
Jacobus Finnon (1583) ja Maskun Hemmingin (1605) virsikirjoissa oli useita keskiajalta periytyneitä hymnejä, joita oli laulettu lähinnä rukoushetkien yhteydessä. Niistä monien tekstit ja varsinkin sävelmät ovat vuosisatojen kuluessa jääneet pois käytöstä. Helatorstain hymneistä oli suomennettu kaksi, Jesu nostra redemptio ja Ascendit Christus hodie. Edellisen vastine oli Jacobuksen kirjassa Jesu meidhän lunastuxem ja jälkimmäisen Maskun Hemmingillä Jesus Isäns tahdhon täytti tääll. Ne olivat mukana vielä vuoden 1938 virsikirjassa (89 ja 90), mutta 1986 ne yhdistettiin yhdeksi virreksi.
Vanhat hymnisävelmät olivat jo 1600-luvulla jääneet pois käytöstä ja korvautuneet uudemmilla. Vuonna 1986 hymniyhdistelmän sävelmäksi osoitettiin Pohjanmaalta muistiin merkitty ja kolmijakoiseen sävellajiin sijoitettu toisinto. Se pohjautuu vuoden 1702 kokoelmassa Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja olevaan sävelmään, jonka esikuvat näyttävät olevan 1500-luvun Puolassa ja Böömissä.
Jesu nostra redemptio -hymnin ensimmäinen säkeistö gregoriaanisine sävelmineen:
Erkki Tuppurainen
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.