Virsi 107; Oi Jeesus, yksin laupeus
107

Oi Jeesus, yksin laupeus

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Oi Jeesus, yksin laupeus,
käsittämätön rakkaus
toi sinut tänne maailmaan
syntisten tähden kuolemaan.

2.
Tuonelaan astuit, voittaja,
ja nousit ylös kuolleista
ja astuit jälleen taivaaseen,
herrauteesi ikuiseen.

3.
Näin olet kaiken täyttänyt,
lunastustyösi päättänyt.
Taivaassa sijaa valmistat
kaikille, jotka uskovat.

4.
Et omiasi milloinkaan
orvoiksi hylkää maailmaan,
vaan annat Pyhän Henkesi
lohduttajaksi, oppaaksi.

5.
Velkamme suuren maksaja,
puolustat meitä taivaassa,
Isääsi aina rukoilet
ja hänen kanssaan hallitset.

6.
Kun päättyy aika maailman,
niin sinun nähdään saapuvan
suuressa kunniassasi,
vanhurskas, pyhä tuomari.

7.
Kun kunniaasi päältä maan
siunatut silloin kutsutaan,
suo, Jeesus, että minäkin
Isäsi kotiin pääsisin.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Yhdistelmä kahdesta latinalaisesta hymnistä Jesu nostra redemptio (900-luvulta) ja Ascendit Christus hodie (vuodelta 1360). Edellisen suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583, jälkimmäisen Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Yhdisti komitea 1984. | Sävelmä: Toisinto Pohjanmaalta.
Sama sävelmä: 258
Luokitus: Kristuksen taivaaseenastuminen

Virren tarina

107 Oi Jeesus, yksin laupeus

Ascendit Christus hodie / Jesu nostra redemptio

Jacobus Finnon (1583) ja Maskun Hemmingin (1605) virsikirjoissa oli useita keskiajalta periytyneitä hymnejä, joita oli laulettu lähinnä rukoushetkien yhteydessä. Niistä monien tekstit ja varsinkin sävelmät ovat vuosisatojen kuluessa jääneet pois käytöstä. Helatorstain hymneistä oli suomennettu kaksi, Jesu nostra redemptio ja Ascendit Christus hodie. Edellisen vastine oli Jacobuksen kirjassa Jesu meidhän lunastuxem ja jälkimmäisen Maskun Hemmingillä Jesus Isäns tahdhon täytti tääll. Ne olivat mukana vielä vuoden 1938 virsikirjassa (89 ja 90), mutta 1986 ne yhdistettiin yhdeksi virreksi.

Vanhat hymnisävelmät olivat jo 1600-luvulla jääneet pois käytöstä ja korvautuneet uudemmilla. Vuonna 1986 hymniyhdistelmän sävelmäksi osoitettiin Pohjanmaalta muistiin merkitty ja kolmijakoiseen sävellajiin sijoitettu toisinto. Se pohjautuu vuoden 1702 kokoelmassa Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja olevaan sävelmään, jonka esikuvat näyttävät olevan 1500-luvun Puolassa ja Böömissä.

Jesu nostra redemptio -hymnin ensimmäinen säkeistö gregoriaanisine sävelmineen:



Erkki Tuppurainen

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.