Virsi 258; Kiitetty olkoon Jumala
258

Kiitetty olkoon Jumala

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Kiitetty olkoon Jumala,
hän etsinyt on kansaansa,
sen hyvyydessään säästänyt
ja tuomiosta päästänyt.

2.
Hän Johanneksen armossaan
on lähettänyt maailmaan.
Profeetta tietä Kristuksen
valmistaa eteen ihmisten.

3.
Johannes kutsuu saarnallaan
autuuden tietä tuntemaan.
Siis mielenne jo muuttakaa
ja yksin Herraa palvelkaa.

4.
Ylhäältä aamunkoitto nyt
on meitä täällä etsinyt.
Kun saamme synnit anteeksi,
luo Herra meidät uudeksi.

5.
Ne jotka kuolon varjossa
istuvat synnin vankeina,
valoonsa Kristus vapahtaa
ja rauhan tielle johdattaa.

6.
Siis olkoon kiitos Isälle
ja Jeesukselle, Pojalle,
myös Pyhä Henki kiitoksen
nyt saakoon iankaikkisen!

Lisää suosikkeihin
Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. Elias Lönnrot 1864, komitea 1937. | Sävelmä: Toisinto Pohjanmaalta.
Sama sävelmä: 107
Luokitus: Jumalan armo Kristuksessa

Virren tarina

258 Kiitetty olkoon Jumala

Kiitett’ ole, Israelin Jumal’

Juhannus on Johannes Kastajan syntymäpäivä. Siihen liittyy hänen isänsä Sakariaan kiitosvirsi, joka ennen muinoin oli virsikirjassa Raamatun omin sanoinkin. Sellaisena se nyt sisältyy aamurukouksen (laudes) kaavaan: "Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala! Armossaan hän on katsonut kansansa puoleen..." (Luuk. 1:68-).

Virsikirjassa on kaksi Sakariaan kiitosvirteen pohjautuvaa virttä. Vanhempi niistä on tämä Hemminki Maskulaisen Kiitetty olkoon Jumala. Siinä oli alkuaan 11 säkeistöä. Nykyistä kuuteen säkeistöön lyhennettyä versiota voi sanoa uudelleen kirjoitetuksi. (Uudempi virsi on Lars Stenbäckin ”Kiitetty Herra, joka kansallensa”, nro 259.)

Huomiota ansaitsee sanapari "koitto ylhäältä". Kun nykyisessä raamatunkäännöksessä luemme: "Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto", puhuttiin vanhassa kirkkoraamatussa ja siis myös Vanhassa virsikirjassa Jumalan laupeudesta, "jolla meitä on etsinyt koitto ylhäältä". "Christus kirkas koitto ylhäält'", kirjoitti Hemminki Maskulainen säkeistössä, joka nyt alkaa sanoilla: "Ylhäältä aamunkoitto nyt on meitä täältä etsinyt".

Abraham Achrenius aloitti oman Johannes Kastajan päivän virtensä (Sionin Juhla-Wirret, 1769) juuri sanoilla "Koitto ylhäältä". Sitä mukaillen ja samoilla sanoilla aloittaen J. A. G. Hymander (1831-1896) kirjoitti Jeesus-virtensä, josta virsikirjassa kuitenkin on alkusäkeistö jätetty pois; se alkaa nyt sanoilla ”Jeesus armon soi, voiton meille toi” (265). Kun Elias Lönnrot suomensi Stenbäckin virren (259), hän Raamatun sanaan sekä Hemminki Maskulaisen ja Achreniuksenkin virsiin liittyen kirjoitti: "Ylhäältä ilmestyi tää koitto meille / jalkamme johtamahan rauhan teille, / sen teki Herra laupiudessaan."

Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa jo jouluun. Kirkas aamutähti, "koitto ylhäältä", josta juhannus- ja loppiaisvirsissä puhutaan, on Jeesus Kristus.

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 107 tarinan yhteydessä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.