Laulu 835; Kun Hengen tuuli tuulee
835

Kun Hengen tuuli tuulee

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Kun Hengen tuuli tuulee
ja armo virtaa päällä maan,
on Kristus keskellämme,
sanallaan luo hän kirkkoaan.
Ja katso: Laaksot täyttyy,
ja vuoret alenee,
myös virrat korpimaitten
ne Herraa tottelee.
Ja armahdettu kansa
vain häntä ylistää,
kun temppelinsä täällä
se Herran nimeen pystyttää.

2.
On seurakunnan Herra
maailman toivo ainoa.
Maa kärsimystään kantaa
ja etsii tietä, toivoa.
Jo kansat kuulla saavat:
tie Jeesus itse on!
Se piirtyy kaaren lailla
myös pilveen ahdingon.
Hän rauhan meille antaa,
ei niin kuin maailma.
Ja rauhan risti loistaa
nyt keskellämme kirkkaana.

3.
Maan vilja varttuu, kypsyy,
se nousee päivään auringon.
Ja Herran kansa nostaa
pään pystyyn päällä kallion.
Se lähtee korjuutyöhön,
vie voiton sanomaa.
Näin valkeus on läsnä,
sen kansat nähdä saa.
Hän, pääsiäisen Herra,
on Voitonruhtinas,
hän köyhissään on vahva,
hän heikoissaan on voimakas.

Lisää suosikkeihin
Niilo Rauhala 2001. | Sävelmä: Keskiajalta / Saksassa 1540.
Sama sävelmä: 323 | 444
Luokitus: Lauluja (kirkolliset toimitukset)