Teema: 4. sunnuntai helluntaista

1. Jeesus, meitä kosketa nyt, ota luoksesi erehtynyt. Kaikki maailman lapset yhdistä sinun kansaasi riemuitsevaan. Kaikki maailman lapset yhdistä sinun kansaasi riemuitsevaan. 2. Sinä kuolit puolestamme, kodin lahjoitit eksyneille. Kaikki maailman lapset yhdistä sinun kansaasi riemuitsevaan. Kaikki maailman lapset yhdistä sinun kansaasi riemuitsevaan. 3. Jokaiselle rauhasi suo, tule köyhien, rikkaiden luo. Kaikki maailman lapset yhdistä …

1. Oi, miksi tiellä Herrani pelkäisin vaikeroiden? On hyvä Paimen turvani, hän kaitsee vartioiden. Hän meidät osti verellään, hän sanallaan ja Hengellään vie kautta kohtaloiden. 2. Mä tunnen hänen äänensä ja seuraan kutsuansa. Hän tuntee kaikki nimeltä, jokaisen laumassansa. Hän palauttaa eksyneen ja syliin ottaa uupuneen, vie heikot helmassansa. 3. Hän itse, leipä elämän ja …

1. Muistan päivää autuasta, jolloin Jeesus löysi mun, syntein tähden tuomitun, tilastani kauheasta nosti minut olalleen, otti aivan omakseen. 2. Maistaa Herra mun jo antoi, kuinka onkaan suloinen läsnäolo Jeesuksen. Syntini hän kaikki kantoi, päästi alta orjuuden lahjoittaen autuuden. 3. Armo suuri Vapahtajan aarteekseni tullut on, se on katoamaton. Jääköön tyhjä riemu ajan, hänessä on …

1. Voi, mihin raukka juoksisin ja mistä avun saisin? Maan ääriin vaikka kulkisin, niin turhaan vaeltaisin, kun kalliin armonaikani tuhlaten käytin, Herrani, tein tahtoasi vastaan. 2. Oi Herra kärsivällinen, eteesi täytyy tulla. Maan tomu olen, syntinen tunnolla tuomitulla. Ei kukaan silloin kestäisi, jos mukaan oikeutesi sä löisit kuivaa kortta. 3. Ah, sammuu uskonlamppuni, jos sen …

1. Ah autuas, ken armosta anteeksi synnit saapi, kun pahat teot Jumala peittää ja unohtaapi. Hänelle Herra vääryyttä ei lue, eikä hänellä hengessä viihdy vilppi. 2. Kun syntejäni salasin tunnustamatta niitä, riutuivat kaikki luunikin, ruumiini kuihtui siitä. Itkussa päivät kuluivat, murheesta kasvot muuttuivat, Jumalan rauha puuttui. 3. Öin päivin oli päälläni kätesi raskas aina. Minua …

1. Enkö Herraa Jumalaani riemuvirsin kiittäisi! Enkö suurta auttajaani ylistäisi hartaasti! Pohjatonta laupeutta lapsilleen hän osoittaa, Isän sydän armahtaa täynnä pelkkää rakkautta. Kaikki loppuu aikanaan, armonsa ei milloinkaan. 2. Niin kuin kotka siivillänsä poikiansa peittelee, niin hän minut kädellänsä armiaasti suojelee. Äidinkohdussa jo antoi muodon, hengen, elämän, sieltä tähän hetkeen hän huostassansa hoiti, kantoi. Kaikki …

1. Älä sure, sielu parka, niin kuin Herra hylkäisi. Turvaa sanaan, sydän arka, pois jo laske kuormasi. Vaikka olet syntinen, Jumala on armoinen. Itse hankit kadotuksen, Herra tuotti pelastuksen. 2. Kuolemaa ei kurjimmankaan Herra tahdo milloinkaan. Hän ei hylkää vihassaankaan langenneita luotujaan. Herra katsoo riemuiten, kuinka kääntyy syntinen, luopuu täällä vääryydestään, etsii Herraa sydämestään. 3. …

1. Lapsuudesta lähtien suoja rukouksien varjellut on elämässä. Kiittäen nyt laulan tässä. Alttarille tulla saan, lapsi taivaan kuninkaan. 2. Jumala ei milloinkaan hylkää meitä lapsiaan. Tien hän näyttää eksyneille, armon lahjoittaa myös meille. Uuden voiman saamme näin, toivo kantaa eteenpäin.

1. En tiedä, miksi kirkonpenkkiin näin taas hetkiseksi istumaan mä jäin. Kai tahdoin hetken hiljaisuutta kesken kiireiden, rauhaa ravinnoksi sydämen. Kun hiljaisuuden syliin jäädä saa ja antaa mielensä vain vaeltaa, voi lapsi olla jälleen edes pienen tuokion ja antaa kaiken olla niin kuin on, edes yhden pienen tuokion. 2. Jos rukoillut en vuosikymmeniin, nyt tuntuu, …

1. Sinun edessäsi painamme päämme, tuomme elämämme eteesi sun. Sinun rakkautesi varaan nyt jäämme, olet armahtanut kadotetun. Sinun ihmeellisen ristisi juureen tuomme sydämemme sirpaleetkin. Saamme turvautua syliisi suureen, siinä levätä saa syntisinkin. Meitä kuljeta tahtosi tiellä, vaikka outo on joskus se tie. Loista armosi valoa siellä, minne täältä se ikinä vie. Kulje kanssamme aamusta iltaan, …

1. Oi ihmeellistä armoa, kun löysit eksyneen. Nyt uusin silmin nähdä saan. Nyt katson Jeesukseen. 2. Vain armo murtaa syntisen ja rauhan lahjoittaa. Voi suurta päivää ihmeiden! Sain armon oivaltaa. 3. Saan jättää kuilut synkkyyden. Jää taakse valheen yö. Nyt kuljen armoon luottaen, ja vielä jatkuu työ. 4. Hän kantaa kaipaustani ja toivoon vastataan. On …

1. Laulan, koska herätit minut kuolemasta, arkaan aamuhämärään yöstä ankarasta. Laulan, koska tielle toit kadoksissa olleen, tyhjän merta soutaneen autoit rannikolleen. 2. Laulan, miltä tuntuu taas selvää leipää purra eikä enää milloinkaan menneisyyttä surra, millaista on tyynesti tyhjätasku olla, ilmaiseksi iloita Isän kartanolla. 3. Laulan särkymisestä vankiloiden seinän, laulan sisään tulvimaan tuoksut kasteheinän. Laulan, kuinka …