Suuressa teoksessaan Suomalaisen virsikirjan virret Kustaa Hallio väitti, että virsikirjassamme on kaksi suomennosta Johann Ristin virrestä O Traurigkeit, o Herzeleid.. Kyseessä ovat virret 69 ”Voi, tuskassaan” ja 82 ”On ehtoo jo”, joiden alla onkin ollut yhtäläiset alkuperämerkinnät. – Näillä kahdella virrellä on yhteinen sävelmä (ks. 82).
Virren Voi, tuskassaan alta kuitenkin puuttuu maininta siitä, että suomennos (vuoden 1701 virsikirjaan) on tehty Haqvin Spegelin ruotsinkielisestä tekstistä. Siitä taas ei suinkaan voi Hallion tavoin sanoa, että se olisi saksalaisen virren ruotsinnos. Se on Spegelin oma virsi, jonka esikuvana niin runomittaan kuin viritykseenkin nähden on kyllä ollut Johann Ristin virsi. Spegel (1645-1714) koetti "vähentää esikuvassa ilmenevää hentomielisyyttä, mutta samalla virren herkkyys väheni" (Onni Kurvinen). Voi tuskassaan -virren aiheena on Jeesuksen ristinkuolema ja sen mietiskely.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.