1.
Te laaksot, notkot, nouskaa,
te vuoret, vaipukaa!
Jumalan kansan toivo
nyt täyttymyksen saa.
Hän saapuu, kuninkaamme
ja rauhanruhtinaamme.
Siunattu olkoon hän,
ken meille tuo elämän.
2.
Luoksesi, Siion, saapuu
vanhurskas auttaja.
Tie vaattein, lehvin peitä
ja huuda riemusta.
Hänelle kiitos anna
ja laula: Hoosianna!
Siunattu olkoon hän,
ken meille tuo elämän.
3.
Tee tietä Kristukselle
keskelle kansojen,
kun kaipaa ihmiskunta
jo päivää autuuden.
Siis soikoon riemuisasti
maailman ääriin asti:
Siunattu olkoon hän,
ken meille tuo elämän.
4.
Ei saavu mahtavasti
hän joukoin korskehin,
vaan vastustajat kaikki
hän kaataa kuitenkin.
Hän voittaa kärsimällä,
on Hengen miekka hällä.
Siunattu olkoon hän,
ken meille tuo elämän.
5.
Torjutko Messiaasi,
oi kansa sokea,
kun tästä maailmasta
ei ole valtansa?
Maailma turhin toimin
taistelee omin voimin.
Siunattu olkoon hän,
ken meille tuo elämän.
6.
Isänsä istuimelta
hän kaiken vallan saa.
Hän Hengellänsä ohjaa,
valollaan valloittaa.
Ja valtakunta Herran
on vahva, voittaa kerran.
Siunattu olkoon hän,
ken meille tuo elämän.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Frans Mikael Franzén 1812. Suom. Martti Ruuth 1903, Lauri Pohjanpää 1923, virsikirjaan 1938. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Saksalainen 1500-luvulta.
Luokitus: Adventti Katso virsi 4 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
5 Te laaksot, notkot, nouskaa
Bereden väg för Herran!
Virren alku liittyy profetiaan, joka puhuu tien raivaamisesta, valtatien tasoittamisesta Herralle (Jes. 40). Kuva on perin nykyaikainen: juuri sillä tavoin nykyisin valtatiet rakennetaan, notkot täyttäen ja huiput alentaen. Ja tiet tehdään meidän kaikkien käyttöön. Vanhan testamentin aikaan sellaista voitiin vain kuvitella – se olisi Jumalan arvoista!
Frans Mikael Franzénin (1772-1847) virsi on mahtava lähetysvirsi. Soikoon viesti Kristuksesta "riemuisasti maailman ääriin asti" (3. säk.). Seuraavassa säkeistössä voi kuulla kirjoittamisajankohdan kaikuja Napoleonin voittokulusta. Myös Kristus on voittaja, mutta toisenlainen kuin sotapäälliköt. Runoilija tiivistää evankeliumin ytimekkäästi ja mieleenpainuvasti: "Hän voittaa kärsimällä."
Virren suomensi Martti Ruuth 1903 Lähetysseuran laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä ("Vajotkaa vuoret, vaarat, / ja notkot, nouskaatte!"). Lauri Pohjanpään uusi suomennos aloitti virsikirjan lisävihkoehdotuksen 1923: "Tie tehkää tulla Herran, / tasoitu vuori, maa". Kumpikin versio sisälsi virren alkuperäiset seitsemän säkeistöä. 1930-luvun virsikirjakomitea muokkasi suomalaisen tekstin vielä perusteellisesti ja lyhensi virren viisisäkeistöiseksi; sellaisena se tuli virsikirjaan 1938.
Sävelmä on paljon tekstiä vanhempi. Ruotsin vuoden 1695 ja Suomen vuoden 1701 virsikirjoissa se liittyi Hans Christensen Sthenin ruokavirteen ("Herra Christ'! sinua kaikin", VVK 345), mutta sävelmän vanhin pohjoismainen lähde on Carolus Pictoriuksen 1622 julkaisema virsivihkonen, varhaisin tunnettu suomenkielinen arkkivirsijulkaisu. Sävelmä ei kuitenkaan ole pohjoismainen, vaan sen esikuva on saksalainen kansanlaulu 1500-luvulta.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.