602 Hämmennys valtaa usein tajuntamme Uudenlainen osasto virsikirjassamme on "Muuttuva maailma". Ainahan maailma on ollut muuttuvainen; se näkyy siitäkin, että osaston viidestä virrestä kaksi on peräisin kaukaa 1600-luvulta. Mutta omana aikanamme muutos on ollut niin nopeaa ja niin monin tavoin elämänmenoon vaikuttavaa, että Hämmennys valtaa usein tajuntamme, kuten Juhani Veikkola aloittaa virtensä Virrentekijä ei oikein näe aihetta iloita tiedon ja taidon lisääntymisestä. Ihminen ei siinä muista Jumalaa, "vaan itselleen hän etsii kunniaa", ja me saamme jakaa itsekkyyden karvaat hedelmät. Maa kantaa yhä synnin kirousta. Vaikka kehityksen tarjoamien mahdollisuuksien lisääntyminen merkitseekin elämän helpottumista ja rikastumista, myös tuhon uhka kasvaa. Luomakunnan huokauskin, josta Paavali puhuu (Room. 8), tuntuu todemmalta kuin joskus apostolien aikana, kun "vaatimusten kierre suunnaton maan, veden, ilman saastuttanut on". Jos maailma muuttuukin, yksi ei ole muuttunut eikä muutu: ”Kristuksen risti, rakkauden voitto, / on ihmiskunnan toivo, aamunkoitto.” Kirkolla on siinä toivonsa, siitä se saa voimaa tehtäväänsä synnin paljastajana ja sovituksen sanan kirkastajana. Virren kirjoittaja, teologian tohtori Juhani Veikkola (1940-) on toiminut kirkon yhteiskunnallisen toimikunnan yhteiskuntaeettisten kysymysten sihteerinä sekä sen jälkeen kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksen johtavana sihteerinä. Virikkeen ja ajatuksiakin virteensä Veikkola kertoo saaneensa kokoelmasta New Songs of Asian Cities (Aasian kaupunkien uusia lauluja), joka sisältää paljon yhteiskunnallista ainesta. Tekstinsä hän kirjoitti alkuaan virren 294 viehättävään sävelmään. Virsikirjakomitea katsoi kuitenkin viisaasti, että sävelmä "Sun sanas, Herra, kutsuu luokses meitä" (virsi 371) paremmin vastaa tämän virren sisältöä. Tauno Väinölä