Virren tarina
600 Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
Von guten Mächten treu und still umgeben
Virsi kuuluu epäilemättä niihin, jotka yleisesti liitetään kirjoittajaansa, so. veisaajalla on tieto kirjoittajasta: se on "se Bonhoefferin virsi". Moni luulee lisäksi tietävänsä, että tämä virsi on kirjoitettu keskitysleirissä, ja vielä useampi luulee tietävänsä, että Bonhoeffer kuoli keskitysleirissä. Edellinen luulo on väärä eikä jälkimmäinenkään oikeastaan ole oikea. Bonhoeffer tosin tuotiin keskitysleiriin teloitettavaksi, mutta keskitysleiriin sijoitettuna hän ei joutunut elämään.
Dietrich Bonhoeffer (1906-1945) oli saksalainen pappi ja teologi, jonka osallistuminen natsisminvastaiseen vastarintaliikkeeseen johti vangitsemiseen keväällä 1943. Talvella 1945 hänet siirrettiin pois pommitusten uhkaamasta Berliinistä. Tie johti lopulta Baijerin metsäseuduille. Sinne saapui teloitusmääräys. Bonhoeffer teloitettiin Flossenbürgin keskitysleirissä 9.4.1945. Hän oli kuollessaan 39-vuotias.
Bonhoefferin berliiniläisestä vankilasta lähettämistä kirjeistä ja muista teksteistä koottu Kirjeitä vankilasta on hänen tunnetuin teoksensa. Siihen sisältyy 7-säkeistöinen runo "Hyvien voimien suojaan", tervehdys omaisille vuoden 1944 päättyessä. Anna-Maija Raittila suomensi tämän uudenvuodenrunon käännösantologiaansa Kutsut minua nimeltä (1981). Sama suomennos liitettiin myös Kirjeitä vankilasta -teoksen suomennoksen 2. painokseen 1991. Lyhennettynä ja muokattuna se oli sillä välin tullut virsikirjaan.
Bonhoefferin virsi on joissakin virsikirjoissa uudenvuoden-, joissakin taas iltavirsien osastossa. Meillä sen toivottiin tulevan joka-aikaiseen käyttöön. Maininta "yhdessä käymme uuteen vuoteen nyt" (1. säk.) sai yleisemmän muodon: saamme "yhdessä käydä uuteen aikaan nyt". Virren toinen säkeistö sai uuden suomenkielisen asun; 3. säkeistöstä häivytettiin runon syntytilanteeseen viittaava pyyntö: "Jos mahdollista, yhteen meidät tuo."
Meidän suomalaisten mieltymistä tähän virteen on lisännyt Erkki Melartinin koraali. Alun alkaen erääseen joululauluun syntynyt sävelmä oli tullut ruotsinkieliseen virsikirjaan jo aikaisemmin; nykyisessä ruotsalaisessa virsikirjassamme se liittyy viiteen eri virteen – ei kuitenkaan Bonhoefferin tekstiin! Erkki Melartin (1875-1937) oli monipuolinen säveltäjä. Hänen tuotantoonsa kuuluu kuusi sinfoniaa, ooppera Aino, näyttämömusiikkia (mm. Prinsessa Ruusunen) sekä soitin- ja vokaalimusiikkia. Vuodesta 1911 kuolemaansa asti Melartin toimi Helsingin Musiikkiopiston (Sibelius-Akatemian edeltäjä) johtajana.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.