Virren tarina
396 Käyn kohti sinua
(Nearer, my God, to thee) Sua kohti, Herrani
Nykyisen virsikirjan ensimmäisissä painoksissa kerrottiin, että tämän virren kirjoittaja olisi englantilainen Sarah Adams ja että se olisi suomennettu viimeistään 1920. Jälkimmäinen, sinänsä oikea tieto on mitä epätäsmällisin. Vuonna 1920 nimittäin liitettiin laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä laulu "Sua kohti, Herrani". Se on Sarah Adamsin virren tutuin suomennos, ja sitä tarkoittaa virsikirjan merkintä "viim. 1920". Sen suomennoksen osalta oikea vuosiluku on kuitenkin 1912 ja suomentaja Aune Krohn.
Mutta Sarah Adamsin virsi tunnettiin maassamme jo aikaisemminkin. Ensimmäisen kerran se suomennettiin 1894 metodistien laulukirjaan Rauhanvirsiä (”Likemmäs Herra vie”). – Todellisen läpimurron virsi koki 1912. Se liittyi koko maailmaa järkyttäneeseen matkustajalaiva Titanicin haaksirikkoon. Onnettomuudesta kertovien uutisten mukaan laivan soittokunta soitti tätä virttä ennen laivan uppoamista. Meillä mm. eräät sanomalehdet julkaisivat virrestä omia käännöksiään, ja pian virttä oli saatavissa myös erillisjulkaisuina otsikkonaan esim. "Titanicin kuolinhymni".
Mitä Titanicin seitsemän urheaa muusikkoa lopuksi soittivat, siitä ei lopullista tietoa ole. Jos se oli tämä virsi, se ei vielä sano kaikkea. Sarah Adamsin virren osaksi jo varhain tulleesta suosiosta nimittäin kertoo sekin, että siihen on tehty yhä uusia sävelmiä. Amerikkalaiset lehtimiehet, joille pelastuneet kertoivat kokemuksiaan, tuskin tulivat kysyneeksi, minkä sävelmän he kuulivat. Heille tuttu oli amerikkalaisen Lowell Masonin (1792-1872) sävellys, jolla virsi meilläkin tunnetaan. Mutta Titanic oli englantilainen laiva ja sen soittajien enemmistö brittejä. Todennäköistä on, että he olivat valinneet englantilaisen J. B. Dykesin sävelmän.
”Titanic-hymninä” tunnetun virren kirjoittaja Sarah Adams (1805-1848) kuului unitaariseen seurakuntaan. Unitaarit korostavat Jumalan yksipersoonallisuutta ja hylkäävät kolminaisuusopin sekä Kristuksen jumaluuden. Virren alkutekstissä puhutaankin nimenomaan Jumalasta, eikä 1. säkeistössä mainittu risti viittaa Jeesuksen ristiin, vaan tarkoittaa Jumalan lähettämäksi koettelemukseksi käsitettyä kärsimystä ja vaivaa. Niilo Rauhalan uudistamana virrestä on tullut evankelinen. Sana ”Herra” tarkoittaa nyt Jeesusta, jonka risti on veisaajan tienviittana. Myös painokkaalla pyynnöllä ”Lohduta sanalla, uskoa vahvista” (3. säk.) ei ole vastinetta Adamsin tekstissä. Virsikirjamme versio edustaa siinä määrin toisenlaista uskonkäsitystä kuin alkuteksti, ettei ole oikein merkitä Sarah Adams sen tekijäksi. Oikeampi merkintä on ”Niilo Rauhala Sarah Adamsin virren (1841, suom. 1894, Aune Krohn 1912) pohjalta virsikirjaan 1986”.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.
Edellinen
