Keskiaikana suositut messun pysyviin eli ordinarium-sävelmiin (mm. Kyrie ja Sanctus) pohjautuvat uudelleensanoitukset, troopit, jäivät reformaation myötä syrjään. Suomalaisissa käsikirjoituksissa esiintyy lähes ainoana mutta sitä useammin latinankielinen Tibi laus. Kyseinen Sanctus-trooppi liittyi arvostettuun Kristuksen ruumiin juhlaan (Corpus Christi) mutta sijoitettiin reformaation myötä helluntaihin. Tanskankielisenä se on painettu jo 1528, saksankielisenä se esiintyy mm. böömiläisessä Michael Weissen laulukirjassa (1531), ruotsinnettuna mm. raumalaisenMatthias Westhin käsikirjoituksessa (1546?) ja suomenkielisenä Maskun Hemmingin virsikirjassa (1605).
Suomessa trooppi on liittynyt aluksi helluntain messusävelmäsarjaan, ja sävelmä lähenee kyseisen sarjan Sanctus- ja Agnus Dei -osia. Vaikka sävelmäsarja jäi vähitellen pois käytöstä, Täll ajall autuall ylistämme -trooppi säilyi virsikirjoissa ja on nykyisin usein käytössä ylistysvirtenä. Fryyginen sävelmä poikkeaa varhaisemmista keskiaikaisista sävelmistä laajan ulottuvuutensa vuoksi. Mahtavaan kolminkertaiseen Pyhään huipentuva sävelmä tempaa mukaansa enkelten ylistykseen, kuten laulun perinteinen otsikkokin kertoo (Angeli et archangeli).
Erkki Tuppurainen
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.