1.
Sait, Jeesus, täyden voiton,
lunastit laumasi.
Toit uuden päivän koiton,
oi voitonsankari.
Aukeni haudan salpa
ja murtui kuolon valta,
kun nousit haudasta.
2.
Näin nousit kunniassa,
maan täytät valolla.
Kuoleman maailmassa
soi kiitos voitosta.
On ilo enkeleillä,
on riemu, rauha meillä
ja toivo autuuden.
3.
Ei voimaa kuolemalla,
se vaikka kauhistaa.
Saa ruumis mullan alla
päivääsi odottaa.
Ken elää Herran kanssa,
se nousee haudastansa
ja riemuun taivaan käy.
4.
Suo, että eläisimme
nyt, Jeesus, kanssasi.
Suo, että kuolisimme
turvissa voittosi.
Ken kilvoitteli tiellä,
saa voitonkruunun siellä
luonasi taivaassa.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Erik Gustaf Geijer 1812. Suom. Knut Legat Lindström 1868. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Piae Cantiones 1582 / 1911.
Luokitus: Pääsiäinen Katso virsi 99 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
100 Sait, Jeesus, täyden voiton
Du segern oss förkunnar
Kun Ruotsissa 1810-luvulla ryhdyttiin virsikirjan uudistamiseen tähtääviin toimiin, asetettu komitea pyysi "taitavia runoilijoita" lähettämään virsiehdotuksiaan. Kutsuun vastasi myös silloin 29-vuotias Erik Gustaf Geijer, joka parissa viikossa kirjoitti 16 virttä. Niistä kymmenen tuli sitten ns. Wallinin virsikirjaan 1819. Meidän virsikirjaamme (1886) suomennettiin kaksi Geijerin virttä. Niistä toinen, köyhän virsi "En rikkautta, varoja mä saanut maailmassa" (VK 1938:374), jätettiin pois nykyisestä virsikirjasta.
Jäljellä on vielä tämä Geijerin kaunis ja vaikuttava pääsiäisvirsi. Se tuli meille Suomeen hiukan alkuperäisestä muutettuna. Lars Stenbäck jätti näet virsikirjaehdotuksessaan 1866 pois viidennen säkeistön ja muutti hivenen toisen säkeistön loppua. Ruotsinkielisessä tekstissä nimittäin sana fröjd (’ilo, riemu’) toistuu, niin että riemun sanotaan vallitsevan sekä enkelien asunnoissa että maan päällä. Stenbäck vaihtoi jälkimmäisen "riemun" sanaksi frid (rauha) – ja nyt, virren uudessa suomenkielisessä muodossa, molemmat ovat mukana: "On ilo enkeleillä, on riemu, rauha meillä." Nyt siinä on selvä liittymä joulunkin sanomaan!
Erik Gustaf Geijer (1783-1847) oli aikansa ruotsalaisia merkkimiehiä: historioitsija, runoilija, ajattelija, säveltäjä. Kolme vuosikymmentä hän toimi Upsalan yliopiston historian professorina.
Sävelmästä virren 97 yhteydessä.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.